TERVEYS Suomalaiset ostivat sairausvakuutuksesta korvattavia lääkkeitä 2,74 miljardilla eurolla vuonna 2025. Kela maksoi niistä lääkekorvauksia yhteensä 1,98 miljardia euroa.
Lääkekorvaukset kasvoivat 4 prosenttia eli 79 miljoonaa euroa, kun edellisvuonna korvaukset kasvoivat 7 prosenttia eli 124 miljoonaa euroa. Kasvu on viimeiset kaksi vuotta ollut aiempaa voimakkaampaa.
Lääkkeitä myytiin Suomessa yhteensä 4,2 miljardin euron edestä, mikä on 4 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Kokonaismyynnistä valtaosa eli 2,9 miljardia euroa oli reseptilääkkeiden myyntiä, joka kasvoi 6 prosenttia. Kokonaismyyntiin sisältyvät lisäksi itsehoitolääkkeiden myynti 0,4 miljardia euroa, joka kasvoi yhdellä prosentilla, ja sairaaloiden laitosmyynti 0,9 miljardia euroa, joka väheni prosentilla.
Korvausjärjestelmään tulee jatkuvasti uusia, aiempaa kalliimpia lääkkeitä. Lisäksi monien kalliiden lääkkeiden käyttö laajenee uusiin käyttötarkoituksiin ja käyttäjämäärä kasvaa. Näin ollen myös lääkekorvaukset kasvavat.
Noin puolet suomalaisista, eli hieman alle 3 miljoonaa henkilöä, sai lääkekorvauksia vuonna 2025. Korvauksia saaneiden määrä väheni kuudella prosentilla eli 190 000 henkilöllä aiempien vuosien kasvun jälkeen. Muutosta selittänee ainakin alkuomavastuun korotus 50 eurosta 70 euroon vuonna 2025, sillä nyt yhä useamman ostot jäävät alkuomavastuun alle.
Kelan maksamista korvauksista suurin osa oli erityiskorvauksia, joita maksetaan pääosin vaikeiden tai pitkäaikaisten sairauksien hoidossa käytettävistä lääkkeistä.
Lääkekorvauksien vuosiomavastuu eli niin sanottu lääkekatto ylittyi noin 298 000 henkilöllä, mikä on 6 prosenttia eli 17 000 henkilöä enemmän kuin edellisvuonna. Lääkekorvauksien vuosiomavastuu oli 633,17 euroa vuonna 2025.
Tyypin 2 diabeteslääkkeiden korvaukset kasvavat voimakkaasti. Kasvu oli erityisen voimakasta semaglutidilla, dapagliflotsiinilla ja empagliflotsiinilla. Semaglutidista voi tällä hetkellä saada korvausta vain tyypin 2 diabeteksen hoitoon, mutta sitä käytetään myös ilman korvauksia lihavuuden hoitoon. Dapagliflotsiinia ja empagliflotsiinia käytetään laajasti tyypin 2 diabeteksen hoitoon sekä nykyään myös esimerkiksi sydämen vajaatoiminnan hoitoon.
– Uudemmat lääkkeet ovat vakiinnuttaneet asemansa tyypin 2 diabeteksen hoidossa, ja siksi niiden kustannukset kasvavat. Ne tehostavat hoitoa ja niillä on diabeteksen lisäsairauksilta suojaavia vaikutuksia. Tyypin 2 diabeteslääkkeiden korvauskustannusten kasvu tuskin on lähivuosina taittumassa, vaikka korvaustasoa laskettiinkin vuonna 2017, arvioi Kelan tutkija Klaudia Kaustiala.
Myös migreenin uudet lääkehoidot kasvattavat kustannuksia. Syöpälääkkeistä ja immuunivasteen muuntajista maksettiin korvauksia 712 miljoonaa euroa, ja ne muodostivat 36 prosenttia kaikista maksetuista korvauksista. Ryhmän lääkkeitä käytetään esimerkiksi syöpien sekä reuma- ja suolistosairauksien hoitoon.
Eniten korvauksia kaikista yksittäisistä lääkeaineista maksettiin eturauhassyöpälääke entsalutamidista, lähes 57 miljoonaa euroa.
Lue myös: Pitkien sairauspoissaolojen yleisimmät syyt tutkittiin – ahdistus ohitti masennuksen
Kommentoi Facebookissa