Kesälavat elävät uutta nousukauttaan – ”Tanssii tähtien kanssa toi uuden tunnelman”

Virpi Piippo on tanssittanut suomalaisia jo lähes neljännesvuosisadan. – Tanssikulttuuri on kokenut suuren muutoksen, joista näkyvin on muun muassa kesälavojen muuttuminen alkottomiksi.

Virpi Piippo on tanssittanut suomalaisia jo lähes neljännesvuosisadan. – Tanssikulttuuri on kokenut suuren muutoksen, joista näkyvin on muun muassa kesälavojen muuttuminen alkottomiksi. (Kuva Anne Anttila)

Tangokisoista tuttu Virpi Piippo on nähnyt 24 vuoden aikana tanssilavakulttuurin nousut ja laskut.

SUOMI 100 Nivalassa sijaitseva Koskenperän lava valmistautuu kesän avajaistansseihin odottavaisin mielin. Järjestäjät ovat tyytyväisiä, kun illan esiintyjäksi saatiin Virpi Piippo.

– Hän on kokenut artisti ja takuuvarma tanssittaja. Tällä kattauksella on hyvä polkaista kesä käyntiin, järjestäjiin lukeutuva Unto Virkkula myhäilee tyytyväisenä.

Koskenperän perinteinen kesälava on myös tanssikansan mieleen.

– Hyvä lattia, toimiva ilmanvaihto sekä maukkaat kahvit. Unohtaa ei sovi myöskään siistejä vessoja eikä tilavaa parkkipaikkaa, haapajärvinen pariskunta huikkaa lippujonossa.

Koskenperän peruskorjatulla lavalla on tanssittu muutamia välivuosia lukuun ottamatta jo kuuden vuosikymmenen ajan.

– Kuudet tanssit pidetään kesässä ja väkeä riittää jokaiselle illalle. Tanssilava on tietoisesti säilytetty perinteisenä, toimintatapoja myöten. Alkoton kahvikioski tukee sitä, että tälle lavalle tullaan pistämään jalalla koreasti. Häiriökäyttäytymiset ovat erittäin harvinaisia, järjestyksenvalvonnasta vastaava Liisa Nietula kehuu.

Monitoimimies Unto Virkkula sanoo Koskenperän säilyttäneen asemansa kesälavojen kovassa kilpailussa. – Erikoisvahvuutemme on hyvä ja sopivasti liukas tanssilattia.
Monitoimimies Unto Virkkula sanoo Koskenperän säilyttäneen asemansa kesälavojen kovassa kilpailussa. – Erikoisvahvuutemme on hyvä ja sopivasti liukas tanssilattia. (Kuva Anne Anttila)

Kuolematon kulttuuri

Suomalaiset ovat olleet lavatanssikansaa jo yli 140 vuoden ajan. Kaikki sai alkunsa vuonna 1876, jolloin turkulaisessa paikallislehdessä uutisoitiin Porin vapaapalokunnan vuosijuhlasta, jonka vetonaulana oli tanssilava.

Vuosisadan vaihteen tansseissa ei kuitenkaan turhia hienosteltu. Tanssi sujui vaatimattomalla, lankuista rakennetulla ja kattamattomalla lattialla. Orkesteria varten oli kyhätty pieni nurkkaus.

Pienillä paikkakunnilla ja erityisesti maaseudulla tanssilava oli yleensä kylän ainoa kokoontumispaikka.  Tanssilavakulttuurin ensimmäiseksi kulta-ajaksi on luonnehdittu 1930-lukua.

Talvisodan sytyttyä vuonna 1939 Suomi julisti kuitenkin tanssikiellon ainoana sotaa käyvänä maana Euroopassa. Tanssilavat aidattiin piikkilangoilla ja tanssien järjestämisestä saattoi saada jopa vankeutta. Kielto oli tanssia rakastavalle kansalle vain pieni hidaste, sillä rohkeimmat järjestivät kotirintamallaan salaisia nurkkatansseja.

Vuonna 1948, kun tanssikielto kumottiin viimeisistä rajoituksistaan, pääsi suomalaisten tanssivillitys valloilleen. Toinen nousukausi kesti 1970-luvulle saakka, jonka jälkeen keskioluen vapautuminen, maaltapako sekä discoilu jättivät lavatanssit hetkellisesti varjoonsa.

Tanssilavojen ovet alkoivat avautua kuitenkin jo 1980-luvulla uudelleen, kun Seinäjoki sai Tangomarkkinat ja Topi Sorsakoski nousi lavalle ryhtyen tulkitsemaan Olavi Virran nostalgista ohjelmistoa.

Koskenperän perinteisellä kesälavalla järjestetään keskimäärin kuudet tanssit kesässä.
Koskenperän perinteisellä kesälavalla järjestetään keskimäärin kuudet tanssit kesässä. (Kuva Anne Anttila)

Naapurikylän tyttö

Vaikka Koskenperän avajaiskarkeloissa on paljon vakiokasvoja, niin joukosta löytyy myös muutamia ensikertalaisia. Iloiseen seurueeseen kuuluneet Lasse, Tero ja Mauno kehuvat eksyneensä paikan päälle puolivahingossa.

– Olimme poikien kanssa saunomassa ja kuulimme, että täällä esiintyy naapurikylän tyttö. Pakkohan sitä oli Virpiä lähteä katsomaan. Ja mukavahan sitä on oikeaa tanssimusiikkiakin kuunnella. Toivotaan vain, että paikalle lipuu joku sinkkunainenkin, toverukset myhäilevät toiveikkaana.

Pyhännän Tavastkengällä asuva Virpi Piippo on viihdyttänyt tanssikansaa jo 24 vuoden ajan ja nähnyt pintaa syvemmältä myös tanssilavakulttuurin murroksen.

– Paljon on ehtinyt tässäkin ajassa tapahtua. Vuonna 1993, jolloin tein ensimmäisen tanssikeikkani, elettiin vielä aikaa, jolloin tanssilavoja oli melkein joka kylässä. Näin jälkeenpäin koen olevani onnekas, että sain aloittaa urani aikaan, jolloin lavalla huokui aito suomalainen kansallisromantiikka.

Tanssii tähtien kanssa -ohjelma on villinnyt suomalaiset ja se näkyy myös pienillä kesälavoilla.
Tanssii tähtien kanssa -ohjelma on villinnyt suomalaiset ja se näkyy myös pienillä kesälavoilla. (Kuva Anne Anttila)

Televisio-ohjelma nosti tunnelman

Virpi muistelee aikoja, jolloin lavatansseissa oli hyvin monestakin syystä lämmin tunnelma. Vielä parikymmentä vuotta sitten lavat olivat kansan kohtaamispaikka ja lauantai-illan olohuone.

– Tansseihin tultiin parhaimpiin puettuina ja parinhaku mielessä. Illan perimmäisiin tarkoituksiin lukeutuivat myös vierailut auton peräkontilla, jossa tanssijaa odotti piilopullo ja rohkaisuryyppy. Loppuillan tapahtumat saattoivat olla hyvinkin mieleenpainuvia, Virpi paljastaa naureskellen.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana lavatanssit ovat muuttuneet ja muuttaneet muotoaan entistä urheilullisempaan suuntaan. Uuden innostuksen takana oli suosittu tv-sarja Tanssii tähtien kanssa, jonka seurauksena tanssilavoille on syntynyt myös Virpin mukaan aivan uudenlainen tunnelma.

– Yhä harvempi tyytyy enää perinteisiin vaihtoaskeliin. Erilaisten tanssikurssien myötä niin sanotut ”kädenalitsetanssijat” ovat lisääntyneet ja tämä vaikuttaa luonnollisesti myös ohjelmistoon.

Ennen mentiin sutjakkaalla humppa-valssi-tango -linjalla, mutta nyt sekä orkesterilta että artistilta odotetaan rautaista ammattitaitoa ja kykyä taipua mitä moninaisimpiin tyylilajeihin.

– Tanssityylien muuttuessa myös ohjelmiston on oltava monipuolinen, Virpi tietää kertoa.

Virpi Piippo taiteili pitkään maatalousyrittäjän aamuherätysten ja esiintyvän artistin pitkien iltojen välillä.
Virpi Piippo taiteili pitkään maatalousyrittäjän aamuherätysten ja esiintyvän artistin pitkien iltojen välillä. (Kuva Anne Anttila)

Mahdoton yhdistelmä

Virpin alkuvuosien karaokekisavoitot ovat jalostuneet matkan varrella, yksi merkittävimmistä on Toivo Kärki -laulukilpailun voitto. Virpi on kilpaillut useasti myös Tangokuningattaren kruunusta, ja yltänyt neljä kertaa tangofinaaliin.

Artistilta on ilmestynyt vuosien saatossa kaksi pitkäsoittoa sekä kahdeksan singleä. Viimeisin sinkku ”Se päivä on kaunis” julkistettiin juhannuksena. Petri Somerin säveltämä sekä Eija Hinkkalan sanoittama biisi on Virpin mukaan voimaannuttava ja alusta loppuun saakka laulajansa näköinen.

– Tämä on aikuisen naisen vahvaa tarinaa rakastamisesta ja sen vaikeudesta. Elämä on Matti Nykäsen sanoin kuitenkin ihmisen parasta aikaa ja seikkailu, jossa haluan olla täysillä mukana.

Heittäytymisestä on hyvänä osoituksena oma muutaman vuoden takainen elämänmuutos. Agrologiksi kouluttautunut Virpi ehti kymmenen vuoden ajan taiteilla navettapolun ja esiintymislavojen väliä.

– Laitoin pisteen maatalousyrittäjyydelle. Mietin ratkaisua pitkään, mutta jos hommat aikoo hoitaa kunnolla, niin keikkailu ja karjanhoito ovat mahdoton yhdistelmä.

Virpi ja Hakkaraisen Teuvo

Myös hurtilla huumorilla on ollut viime aikoina tilausta. Virpi Piippo -niminen artisti on viime aikoina joutunut selittelemään menemisiään ja tekemisiään myös ystäväpiirilleen, sillä Virpi Piippo on lehdissä yhdistetty romanttisissa merkeissä kansanedustaja Teuvo Hakkaraiseen.

– Voi herranen aika sentään! Olihan se hilpeyttä herättävä jysäys, kun kaverit alkoivat lähetellä viestejä ja kysellä Teuvo-kuulumisia. Monet naurut on tälle sekaannukselle naurettu. Terveisiä vaan Teuvolle ja tervetuloa kaiman kanssa keikalleni. Olisi kiva tavata teidät, Virpi paljastaa naureskellen.

Kyseessä oli kuin olikin Virpi Piippo, mutta vain laulajan täysnimikaima.

Kommentoi Facebookissa