FESTIVAALIT Elävän musiikin toimialajärjestö LiveFIN on koonnut lukuja kesän 2025 rytmimusiikkifestivaaleista. LiveFINin mukaan elävän musiikin tapahtumat kiinnostavat, mutta talouden realiteetit kiristävät sekä järjestäjien että yleisön tilannetta.
Kesä-elokuussa Suomessa järjestettiin lähes 520 rytmimusiikkifestivaalia, ja käyntejä festivaaleille oli noin 2,85 miljoonaa.
– Kesän aikana vaikutti pitkään siltä, että käyntimäärissä jäätäisiin viime vuodesta. Esimerkiksi heinäkuussa käyntejä oli yli 11 000 vähemmän kuin viime kesänä. Kesä- ja elokuun käyntimäärät nostivat kuitenkin luvut viime kesän tasolle, kuvailee LiveFINin tutkija Maarit Kinnunen.
Noin 75 prosenttia kesäfestivaaleista saavutti alle 5 000 käyntiä. Suurimmat, yli 10 000 käynnin festarit keskittyivät heinäkuulle, jolloin niistä järjestettiin 44 prosenttia. Yli 10 000 käynnin festivaaleja oli 77. Yli 60 000 käynnin festivaaleja oli vain kahdeksan.
Kesän suurimmat käyntimäärät olivat Pori Jazz Festival 192 000 kävijää, Flow Festival 92 000 kävijää sekä Ruisrock ja Blockfest 80 000 kävijällä. Provinssissa kävijöitä oli 70 000 ja Ilosaarirockissa 65 000.
Eniten festivaaleja järjestettiin aiempien vuosien tapaan kesä-elokuussa Uudellamaalla, yhteensä 117. Seuraavaksi eniten niitä oli Pirkanmaalla 64 kappaletta, Varsinais-Suomessa 50 ja Pohjois-Pohjanmaalla 48 festivaalia. Helsingissä kesäfestivaaleja oli 56, seuraavaksi eniten Tampereella 26 tapahtumaa, Oulussa 24 ja Turussa 22 festivaalia.
Uusia kesäfestivaaleja on tähän mennessä havaittu 69, kun viime vuonna niitä oli 77. Kesäfestivaaleja peruttiin 19, mikä on vuoden 2022 jälkeinen ennätys. Yleisin syy peruutuksille oli huono ennakkomyynti.
– Alennuskampanjoiden määrä oli aiempaa suurempi. Monet yhteistyökumppanit tarjosivat nyt festarilippuja halvemmalla esimerkiksi kaksi lippua yhden hinnalla, kertoo Kinnunen.
Myrskyinen sää aiheutti viivästyksiä ja erityisjärjestelyjä. Erityisesti alkukesän kylmä sää pudotti käyntimääriä. Samaan aikaan talouden realiteetit varjostavat tulevaa. Inflaatio ja kustannusten nousu sekä pääsylippujen arvonlisäveron korotus luovat kovaa painetta tapahtumajärjestäjille, joiden on mietittävä lippujen hinnoittelua entistä tarkemmin. Tapahtumien kulurakennetta on tarkkaan punnittava, ja samalla yleisön kulutuskäyttäytyminen muuttuu ostovoiman laskiessa.
– Yhtälö ei kestä, jos alan toimiedellytyksiin ei satsata myös julkisessa päätöksenteossa. Pääsylippujen arvonlisäveron alentaminen aiemmalle 10 prosentin tasolle, riittävä julkinen tuki sekä musiikkitapahtumien norminpurku ovat alalle välttämättömiä kasvutoimia, LiveFIN toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen summaa.
Lue myös: Missä enää soi kotimainen musiikki? – Ylen maakuntaradiossa, seurakunnissa ja live-esityksissä
Kommentoi Facebookissa