GCM-ASIAKIRJA Sisäministeri Kai Mykkänen edustaa Suomea YK:n korkean tason konferenssissa Marokon Marrakeshissa tänään. Konferenssissa on tarkoitus hyväksyä YK:n turvallista, järjestäytynyttä ja sääntöjenmukaista siirtolaisuutta koskeva globaali asiakirja.
Siinä määritellään muuttoliikkeitä koskevia keskeisiä kysymyksiä ja keinoja reagoida niihin. Koska kyseessä on poliittinen asiakirja eikä kansainvälinen sopimus, asiakirja ei edellytä muutoksia Suomen lainsäädäntöön.
Niin kutsutun GCM-asiakirjan – Global Compact for Safe, Orderly and Regular Migration – tavoitteena on sisäministeriön mukaan etsiä keinoja, joilla muuttoliikkeitä voitaisiin hallita kaikkien eduksi.
– Yksikään maa ei pysty ratkomaan maailmanlaajuisia muuttoliikekysymyksiä yksin. On kaikkien etu, että yhteisiin kysymyksiin etsitään ratkaisuja, jotta muuttoliike olisi hallittua ja yhtä lailla lähtö- ja kauttakulkumaat kuin vastaanottavatkin valtiot täyttäisivät velvoitteensa. Esimerkkinä tästä on omien kansalaisten takaisinottaminen, ministeri Mykkänen toteaa.
Asiakirjassa määritellään yhteinen visio ja johtavat periaatteet sekä yhteistyön viitekehys, johon sisältyy 23 tavoitetta. Asiakirja sisältää esimerkiksi toimenpiteitä ihmiskaupan ja ihmissalakuljetuksen estämiseksi sekä ihmiskaupan uhrien auttamiseksi.
Suomen suvereniteettiin asiakirja ei puutu. Suomi päättää jatkossakin ulkorajojensa valvonnasta ja siitä keitä ja miten maahan pääsee.
GCM-asiakirjan lopullinen hyväksyntä tapahtuu YK:n yleiskokouksessa. Hyväksymisen jälkeen asiakirjaa hyödynnetään kansallisella, alueellisella ja maailmanlaajuisella tasolla ratkaisujen löytämiseksi yhteistyön voimin.
YK:n jäsenmaat Yhdysvaltoja lukuun ottamatta ovat valmistelleet siirtolaisuusasiakirjaa vuodesta 2016, kun YK:n yleiskokouksessa päätettiin aloittaa hallitustenväliset neuvottelut maailmanlaajuisesta siirtolaisuudesta.
Asiakirjaa on Suomessa käsitelty muun muassa eduskunnan suuressa valiokunnassa sekä ulkoasiain- ja hallintovaliokunnissa. Lisäksi ulkoministeriö on käynyt valmistelun aikana keskusteluja muiden ministeriöiden, kansalaisjärjestöjen, tiede- ja tutkimusyhteisöjen sekä työmarkkinajärjestöjen kanssa.
Kommentoi Facebookissa