TYÖVOIMA Kaikista Suomen työpaikoista lähes joka viides sijaitsi pääkaupungissa ja lähes joka kolmas Helsingin seudulla. Helsingin työpaikkamäärä kasvoi vuonna 2016 yli kaksi prosenttia ja on nyt 421 500. Myös työllisten määrä kasvoi viime vuonna. Helsingin työllisyysaste oli 73,1 prosenttia ja Helsingin seudun työllisyysaste oli 73,2 prosenttia. Koko Suomen työllisyysaste oli 68,7 prosenttia.
Helsingin toimialarakenne on jo pitkään ollut palveluvaltainen. Kaupan ja muiden markkinapalvelujen alalla on 61 prosenttia työpaikoista, julkisten palvelujen alalla puolestaan 27 prosenttia koko kaupungin työpaikkamäärästä. Jalostuksen alalla on koko maassa yli viidennes työpaikoista, mutta Helsingissä vain 11 prosenttia.
Espoossa ja Vantaalla teollisuuden ja rakentamisen yhteinen osuus kokonaistyöpaikkamäärästä on huomattavasti korkeampi kuin Helsingissä. Vaikka markkinapalvelujen yhteinen osuus on näissä kolmessa pääkaupunkiseudun kunnassa lähes yhtä korkea, ovat toimialoittaiset erot huomattavat. Vantaa asema kauppakaupunkina on vahvistunut ja myös Espoo profiloituu selvästi Helsinkiä voimakkaammin kauppakaupungiksi. Vantaalla logistiikkaan liittyvät toimialat nousevat korostetusti esiin.
Helsinki on puolestaan rahoitusalan keskittymä. Korkeasti koulutettujen ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toimialan osuus työpaikoista on Helsingissä ja Espoossa kaksinkertainen verrattuna Vantaaseen. Helsingin rooli maan pääkaupunkina näkyy selvästi julkisen hallinnon korkeana työpaikkaosuutena.
Työttömien määrän kasvu pysähtyi Helsingissä vuoden 2016 joulukuussa, lähes viisi vuotta jatkuneen negatiivisen kehityksen jälkeen. Vuoden 2017 tammikuussa työttömien määrä oli Helsingissä kolme prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin. Työttömien työnhakijoiden määrä ehti kuitenkin nousta vuosia jatkuneen epävakaan taloustilanteen myötä 41 000:een.
Vuoden 2016 aikana alle 30-vuotiaiden työttömien määrä aleni viisi prosenttia. Ammattiryhmittäin suurin työttömien määrän pudotus toteutui rakennusalalla. Asiantuntijoiden ammattiryhmässä nuorten työttömien määrä sen sijaan kasvoi viisi prosenttia.
Alle 30-vuotiaista työttömistä lähes kaksi viidestä kuului ammatteihin luokittelemattomien ryhmään. Tähän ryhmään lasketaan mukaan henkilöt, joilla ei ole edellistä ammattia tai ammatillista koulutuista sekä osa vastavalmistuneista, jotka tulevat ensi kertaa työmarkkinoille. Viidesosa nuorista työttömistä kuului erityisasiantuntijoiden tai asiantuntijoiden ammattiryhmään.
Vaikka uusia työttömiä tulee entistä vähemmän, oli pitkäaikaistyöttömien määrä vuoden 2017 tammikuussa edelleen 6 prosenttia edellisvuotta korkeampi. Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä on noussut 43 prosenttiin. Pitkäaikaistyöttömyyden riski kasvaa iän myötä. Yli 50-vuotiaita työttömiä oli Helsingissä vuoden 2016 lopussa 13 600, ja heistä 60 prosenttia oli ollut työttömänä vähintään vuoden.
Pitkäaikaistyöttömien ammattirakenne on yli 50-vuotiailla varsin monipuolinen. Kaksi viidesosaa heistä kuului johtajien, erityisasiantuntijoiden tai asiantuntijoiden ammattiryhmään. Kolmasosalla yli 50-vuotiaista pitkäaikaistyöttömistä on Helsingissä korkea-asteen tutkinto. Toimisto- ja asiakaspalvelu-, palvelu- ja myyntityö sekä rakennusalan työntekijöiden osuudet olivat kaikki 10 prosentin tuntumassa. Joka kymmenes kuului ammatiltaan luokittelemattomien ryhmään.
Helsingin kaupungin tietokeskuksen uusi tilastojulkaisu käsittelee työmarkkinoita Helsingissä vuonna 2016. Julkaisun tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen ja TEM:n työnvälitystilastoihin.
Kommentoi Facebookissa