KOLUMNI Saunan haltija tuo mieleen ihanan satuolennon, joka toteuttaa saunojien toiveita. Eikö tällaisen olennon kohtaaminen olisi mahtavaa? Et ehkä tiennytkään, mutta sinulla on todennäköisesti ollut kunnia tavata saunan haltijan jälkeläinen. Nimittäin saunan haltija on esi-isä perinteiselle suomalaiselle saunatontulle.
Kaikenlainen mystiikka ja entisajan uskomukset kuulostavat nykyihmisen korvaan monesti todella mielenkiintoisilta. On suorastaan kiehtovaa, minkälaisiin asioihin on oikein uskottu. Monet uskomukset kuulostavatkin meistä hauskoilta. Entisaikojen ihmisille ne eivät kuitenkaan olleet mitään hauskoja asioita, vaan todellisuutta.
Suomalaisille sauna on ollut pyhä paikka ja saunaan liittyy tietynlaista mystiikkaa. Olen ollut ahkera saunoja jo pienestä pitäen ja olen ollut työni puolesta saunojen kanssa tekemisissä yli 10 vuotta. Minua rupesi kiinnostamaan, millaisia uskomuksia perinteiseen joulusaunaan on oikein liittynyt?
Saunalla on Suomessa pitkät perinteet; saunassa on synnytty ja ruumiit on siellä siunattu. Entisajan saunat olivat savusaunoja, joten ne olivat hygieenisiä tiloja. Sauna oli siis terveellinen ja turvallinen paikka synnyttää. Ei olekaan yllättävää, että joulusaunaan liittyy erilaisia uskomuksia.
Kaiken keskiössä on kukapa muukaan kuin saunan haltija, josta myöhemmin polveutui saunatonttu. Saunan haltija määritteli pitkälti sitä, milloin ja miten joulusaunominen tuli suorittaa. Mielikuvissa “saunatonttu” herättää yhtymiä mukavaan ja leppoisaan kaveriin, mutta saunan haltija ei todellakaan ollut kuka tahansa heppu ja häneen tuli suhtautua suurella arvostuksella. Kyseessä ei siis ollutkaan toiveita täyttävä satuolento.
Saunan haltijalle tuli varata vuoro joulusaunaan. Hänen tuli saada kylpeä ennen illan tuloa, joten entisaikoina joulusauna lämmitettiin jo päivällä. Ensin sopi talon väen saunoa, ja heidän jälkeen oli saunan haltijan vuoro. Saunojilta haltija ei suvainnut sopimatonta käytöstä. Joulusaunassa ei saanut nauraa tai muutenkaan metelöidä.
Tällainen käytös ei miellyttänyt saunan haltijaa, ja huonosta käytöksestä sai maksaa. Rangaistuksena seurasi liian kuuma sauna, savuiset löylyt tai peräti saunapalo. Tämän vuoksi ei olekaan ihme, että saunan haltijaa haluttiin totella. Kuinka kävikään Impivaaran saunalle kun Jukolan veljekset uskalsivat rellestää joulusaunassa!
Kaikesta huolimatta saunan haltija ei kuitenkaan missään nimessä ollut mikään ilkeä hahmo. Häntä vain piti osata kohdella oikein. Saunan lauteilla oli istuttava hiljaa ja saunan haltijalle oli tapana jättää joulusaunaan puurolautanen. Joskus lautanen oli tyhjentynyt, liekö kulkukauppiaan tekosia.
Palkinnoksi hienosta käytöksestä oli luvassa hyvää. Saunan haltija suojeli saunaa palamisen lisäksi muilta ikävyyksiltä ja hyvin käyttäytyville saunojille suotiin lempeät ja miellyttävät löylyt. Joulusaunassa tuli toimia haltijan mielen mukaisesti, niin kaikilla oli mukavaa.
Nykypäivän saunatonttu toimii meille muistuttajana entisaikojen joulusaunauskomuksista. Vaikka saunan haltijaan liittyi ikävämpiäkin piirteitä, omassa saunassa nököttävään tonttuun on vaikea yhdistää mitään ilkeämielistä. Voimme siis mainiosti poimia saunan haltijan hyvät puolet ja yhdistää ne omaan saunatonttuumme. Saunatonttu saa kuin saakin olla se ihana satuolento, joka toteuttaa saunojien toiveita.
Vastapalvelukseksi, ihan vain varmuuden vuoksi ja kaiken varalta, jättäisin kuitenkin joulusaunaan lautasellisen joulupuuroa. Runsain määrin kanelia ja sokeria, nokare voita. Aivan varmasti saat parhaan mahdollisen joulusaunakokemuksen tulevaisuudessakin.
Joulusaunaterveisin,
Joni Koskelo
Toimitusjohtaja Salvos Finland Oy
Salvos Finland on suomalainen hirsirakentamiseen ja vapaa-ajan tuotteisiin erikoistunut perheyritys.
Kommentoi Facebookissa