TERVEYS Korkeakouluopiskelijat istuvat todella paljon. Heistä 41 prosenttia istuu arkisin 12 tuntia tai enemmän. Ammattikorkeakoulun miesopiskelijoista jo yli puolet, 52 prosenttia, istuu arkisin 12 tuntia tai enemmän.
Tiedot selviävät Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksesta, jonka uusin aineisto kerättiin kevättalvella 2021 koronaepidemian kolmannen aallon aikana.
Korkeakouluopiskelijat istuivat keskimäärin 11 tuntia vuorokaudessa. Aiemmista väestötutkimuksista on selvinnyt, että esimerkiksi 18–29-vuotiaat miehet istuvat arkisin keskimäärin 8 tuntia 29 minuuttia ja naiset 8 tuntia 8 minuuttia. Opiskelijoiden istumiseen käyttämä aika on siten suurempi kuin nuorilla aikuisilla keskimäärin.
– Korkeakouluopiskelijat, erityisesti miehet, istuvat hälyttävän paljon. Vastikään on uutisoitu myös suomalaismiesten fyysisen kunnon heikkenemisestä. Nämä kaksi tutkimustulosta kertovat siitä, että paikallaanoloa tulee vähentää ja liikkumista edistää arjen toimintaympäristöissä aktiivisesti, kertoo suunnittelija Noora Holm THL:stä.
Tutkimusaineisto on kerätty keskellä koronaepidemiaa ja normaalista poikkeavaa arkielämää, mutta tilanne on jo pitkään ollut huono. Suurin osa istumisesta tapahtui opiskelu- tai työpäivän aikana sekä kotona television, tietokoneen tai älylaitteen ääressä.
Eniten istuivat tietojenkäsittelyä ja tietoliikennettä opiskelevat, noin 12 tuntia ja 30 minuuttia, ja vähiten kasvatusalojen opiskelijat, noin 9 tuntia ja 30 minuuttia.
– Eri opintoaloilla opiskelu voi olla luonteeltaan erilaista. Esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoilla opetus on ehkä toiminnallisempaa, ja he ovat vähemmän paikallaan opiskelupäivän aikana. Tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen opintoja puolestaan tehdään pääosin päätelaitteiden ääressä istuen, Holm kertoo.
Pitkäkestoinen istuminen on terveysriski, vaikka ihminen liikkuisi suosituksia vastaavan määrän.
– Liiallinen istuminen lisää muun muassa ylipainon, univaikeuksien ja mielenterveyshäiriöiden riskiä. Pienikin liike, kuten seisomaan nousu ja lyhyt jaloittelu opiskellessa, lisää vireyttä ja vaikuttaa myönteisesti tarkkaavaisuuteen ja muistiin, kertoo terveyden edistämisen asiantuntija Kirsti Siekkinen Liikkuva opiskelu -ohjelmasta.
On monia keinoja, joilla korkeakoulun ja arjen toimintaympäristöissä voidaan ehkäistä tuoleille ja sohviin juuttumista. On olennaista, että korkeakoulujen opiskelutilat tukevat työskentelyasentojen vaihtelua.
Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen aineisto kerättiin helmi-maaliskuussa 2021 sähköisellä kyselylomakkeella. Tutkimuksen kohdejoukkona olivat keväälle 2021 läsnä olevaksi ilmoittautuneet 18–34-vuotiaat korkeakouluopiskelijat, jotka suorittivat perustutkintoa suomalaisessa korkeakoulussa. Vastaajia oli 6 258 ja osallistumisaktiivisuus 53 prosenttia.
Kommentoi Facebookissa