TALOUS Joka kolmas julkisen sektorin palkansaaja kertoo tehneensä korona-aikana enemmän töitä kuin aiemmin, ilmenee Kantar Publicin ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön JUKO:n kyselytutkimuksesta.
Yli puolet vastaajista on myös sitä mieltä, että palkka julkisella sektorilla ei vastaa työn kasvaneita vaatimuksia eikä vastuita. Kaikista julkisen sektorin palkansaajista 80 prosenttia arvioi tammikuussa tehdyssä kyselyssä motivaationsa ja sitoutumisensa työhön hyväksi tai jokseenkin hyväksi.
Vieläkin vankempaa on ylpeys omasta ja koko julkisen sektorin tekemästä työstä. JUKO:n toiminnanjohtaja Maria Löfgren huomauttaa, että julkisalojen palkansaajat saavat kuitenkin niskaansa ajoittain ”aikamoista kuraa”, kun alat leimataan keskustelussa lähinnä yhteiskunnan menoeräksi.
– Sen varaan ei voi laskea, että julkiset palvelut hoituvat loputtomiin kehnolla palkalla vain motivaation turvin. Nuoria ja alanvaihtajia on houkuteltava kouluttautumaan julkisiin tehtäviin, eikä se onnistu ilman vetovoimaisia työehtoja.
Löfgren painottaa, että palkkausjärjestelmiin ja työpanoksesta palkitsemiseen ei käytetä riittävästi rahaa.
– Yhtä suurista sopimuskorotuksista huolimatta julkisen sektorin palkansaajat jäävät ansiokehityksessään yrityssektorin palkansaajien taakse.
Julkisen sektorin virka- ja työehtoneuvottelut ovat vaiheessa, jossa valtion 78 000 ja kirkon 20 000 palkansaajaa ovat saaneet uudet sopimukset. Noin 425 000 kunta-alan palkansaajan sopimusneuvottelut ovat olleet sovittelussa 7. maaliskuuta lähtien, ja alalla on useita laajoja lakonuhkia. Parhaillaan neuvotellaan myös 34 000 yliopistolaisen työehdoista, kun nykyinen sopimuskausi päättyy 31. maaliskuuta.
Kantar TNS:n vastaajapaneeliin Gallup Forumissa vastasi yhteensä 1 011 kuntien, valtion, yliopistojen ja seurakuntien työntekijää 16. tammikuuta–1. helmikuuta. Kyselyn virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Kommentoi Facebookissa