TASA-ARVO Naisten osuus kaikista johtajista Suomessa on 37,5 prosenttia vuonna 2020, käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n päivitetystä Lasikattomittarista. Vuosi aiemmin naisia oli johtajista 36,8 prosenttia ja vuonna 2017 naisia oli johtavissa tehtävissä suomalaisissa yhtiöissä, hallinnossa ja järjestöissä 31,4 prosenttia.
Suomessa on enemmän naisia johtavissa tehtävissä kuin OECD-maissa keskimäärin.
– Kun sukupuolten edustus on 40–60 prosentin välillä, voi todeta, että tasa-arvo toteutuu johtajaksi nousemisessa. Ruotsissa on kivuttu 40 prosentin rajapyykin yli naisjohtajien osuudessa. Suomessakin naisten osuus kaikista johtajista kasvaa vääjäämättä, EVA:n johtaja Emilia Kullas sanoo.
Kullaksen mukaan naisten osuutta johtajista kasvattaa tulevaisuudessa naisten miehiä suurempi osuus korkeakoulutetuista. Koulutus ja ajan myötä karttuva työkokemus nostavat naisia aikanaan yhtiöiden johtoryhmiin, joista tulevat toimitusjohtajat etsitään.
Toimitusjohtajan ura on usein edellytys hallituspaikalle. Kullas ei kannata kiintiöitä.
– Kiintiöt ovat surkea laastari talouden tasa-arvon ongelmiin. Kiintiöillä koetetaan paikata pistemäisesti ongelmaa, jonka juurisyyt ovat usein syvällä yhteiskunnan rakenteissa ja yksilöiden kannusteissa, sanoo Kullas.
Nuoret tytöt ja pojat valitsevat erilaisia aineita jo yläkoulussa. Eriytyminen eri aloille jatkuu opiskeluvuosina.
– Aiempaa useamman naisen tulisi löytää tiensä nykyisin vielä miesvaltaisille aloille ja naisvaltaisia aloja kannattaa avata kilpailulle. Se laajentaa mahdollisuuksia edetä johtotehtäviin ja perustaa menestyviä yrityksiä näillä aloilla, sanoo Kullas.
Toinen tasa-arvon rakenteellinen este on perheen ja uran yhteensovittaminen.
– Perheen ja työn yhdistämisessä helpottaisi, jos kotiin voisi palkata apua. Suomessa työn verokiila on ankara. Aloittelevalla yrittäjällä pitäisi olla toimitusjohtajatasoinen palkka, jotta yhtälö toimisi. Kotitalousvähennyksen laajentaminen auttaisi konkreettisesti sellaisen perheen arkea, jossa perheen äiti rakentaa samalla uraa, Kullas sanoo.
EVA:n Lasikattomittari seuraa naisten aseman kehittymistä johtajissa, työvoimaan osallistumisessa ja koulutuksessa eri maissa. Lisäksi Lasikattomittariin päivitetään kotitalouksien lastenhoitoon käyttämät keskimääräiset menot sekä valtion äideille myöntämät palkalliset vapaat eri maissa.
Lue myös: Naisia on nyt ennätysmäärä pörssiyhtiöiden johtoryhmissä – mutta harvoin toimitusjohtajina
Kommentoi Facebookissa