TUOMIO Helsingin hovioikeus on antanut tuomion Volkan Ünsalin murhaa koskevassa asiassa. Helsingin käräjäoikeus oli 22.12.2020 antamallaan tuomiolla tuominnut Jari Aarnion elinkaudeksi vankeuteen Volkan Ünsaliin kohdistuneesta murhasta ja hylännyt murhaa koskevan syytteen Keijo Vilhusen osalta.
Hovioikeus hylkäsi Aarniota koskevan syytteen ja siihen perustuvat vaatimukset kokonaan.
Vuosaaressa lokakuussa 2003 murhattu Volkan Ünsal oli osallistunut aikoinaan Ruotsissa Arlandan arvokuljetusryöstöön, jossa yhteydessä hän oli anastanut itselleen yli kaksi miljoonaa kruunua. Ünsal houkuteltiin Suomeen ja hän päätyi palkkamurhan uhriksi rahojen viemisen johdosta. Teosta on tuomittu sekä palkkamurhan ruotsalainen tilaaja että kolme surman suorittanutta suomalaista.
Syytteen mukaan Aarnio oli toimiessaan Helsingin poliisilaitoksen rikosylikomisariona ja huumerikosyksikön johtajana laiminlyönyt estää ennalta tietämänsä Ünsalin murhan, vaikka Aarniolla oli ollut lakiin, poliisivirkaansa, johtamansa yksikön tehtäviin ja siinä olevaan asemaansa sekä tehtäväksi ottamiseen perustuva erityinen oikeudellinen velvollisuus estää Ünsalin kuolema henkirikoksen johdosta.
Hovioikeus katsoi asiassa jääneen näyttämättä, että Aarniolla olisi ollut kysymyksessä olevasta henkirikosuhasta ja sitä koskevista suunnitelmista sellaista tietoa, että uhri on ollut välittömässä hengenvaarassa, jollei tilanteeseen puututa. Hovioikeus siis katsoi toisin kuin käräjäoikeus, että Aarniolla ei ollut syytteessä väitettyä ja laiminlyöntirikoksessa edellytettyä erityistä oikeudellista velvollisuutta estää uhrin kuolema henkirikoksen johdosta eikä hänen ollut näytetty sitä laiminlyöneen.
Syytteessä väitettyä Aarnion erityistä oikeudellista velvollisuutta estää uhrin kuolema henkirikoksen johdosta ei voitu perustaa syytteessä vedottuihin poliisilakiin, Aarnion virkaan, toimeen tai asemaan. Aarnion ei myöskään selvitetyllä menettelyllään ollut näytetty ottaneen tehtäväkseen estää uhrin kuolema henkirikoksen johdosta.
Hovioikeus katsoi lisäksi jääneen näyttämättä, että syyttäjän vetoamien Aarnion laiminlyöntiä koskevien toimien ja uhrin kuoleman välillä olisi ollut syytteessä tarkoitettu syy-yhteys. Hovioikeus katsoi edelleen, ettei Aarnio ollut syyllistynyt asiassa myöskään avunantoon kysymyksessä olevaan henkirikokseen.
Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, ettei Vilhusen ollut selvitetyksi katsotulla menettelyllään näytetty osallistuneen murhaan tekijäkumppanina yhdessä siitä aikaisemmin tuomittujen henkilöiden kanssa. Vilhunen ei ollut syyllistynyt menettelyllään myöskään yllytykseen tai avunantoon murhaan. Aihetta käräjäoikeuden tuomion lopputuloksen muuttamiseen Vilhusen osalta ei siten ollut.
Kommentoi Facebookissa