PISA-TUTKIMUS OECD:n PISA-tutkimuksen mukaan suomalaisnuorten osaaminen on edelleen heikentynyt, mutta on OECD-maiden keskitasoa parempi. Vuoden 2025 tutkimuksen pääalueena oli luonnontieteet.
Suomalaisnuorten luonnontieteiden osaamisen keskiarvo 504 pistettä oli selvästi OECD-maiden keskiarvoa 482 pistettä parempi. Suomalaisnuorten osaaminen oli 91 osallistujan joukossa kärkitasoa.
Luonnontieteiden osaamisen kärkeen sijoittui Kiinan alueista muodostuva PSJZ-alue eli Peking, Shanghai, Jiangsu ja Zhejiang 597 pisteen keskiarvolla. Niiden jälkeen oli viisi muuta Itä-Aasian maata tai aluetta.
Suomea paremmin menestyivät myös Viro, Kanada ja Iso-Britannia. Suomen kanssa samalle tasolle sijoittuivat Uusi-Seelanti, Australia, Yhdysvallat, Sveitsi ja Irlanti. Muista Pohjoismaista Ruotsin tulos ei poikennut OECD-maiden keskiarvosta, kun taas Tanska, Norja ja Islanti jäivät keskiarvon alapuolelle.
Suomen tulos luonnontieteissä ei poikkea tilastollisesti merkitsevästi edellisen, vuoden 2022 tuloksesta, joka oli 511, mutta pidempiaikainen lasku on selkeä.
Suomalaisnuorten lukutaidon taso on edelleen OECD:n keskiarvoa korkeampi. Suomea tilastollisesti merkitsevästi korkeampi keskiarvo lukutaidossa oli kaikkiaan 14 maassa tai alueella. Muista Pohjoismaista Ruotsin lukutaitopistemäärä oli myös OECD-keskiarvoa korkeampi, mutta Tanskassa, Norjassa ja Islannissa OECD-keskiarvoa heikompi.
Edelliseen tutkimuskierrokseen verrattuna lukutaidon keskiarvo on heikentynyt 43 maassa ja parantunut 9 maassa. Suomalaisnuorten lukutaidon tulos on heikentynyt saman verran kuin OECD-maissa keskimäärin, 16 pistettä.
Suomalaisnuorten matematiikan osaamisen keskiarvo oli 469 pistettä ja edelleen korkeampi kuin OECD-maiden keskiarvo 463 pistettä. Suomea tilastollisesti merkitsevästi parempi matematiikan keskiarvo oli kaikkiaan 19 maassa. Lukutaidon ohella myös matematiikan osaaminen on heikentynyt laajasti. OECD-maiden keskiarvo laski edellisestä tutkimuksesta 8 pistettä.
Sekä lukutaidossa että matematiikassa heikosti menestyvien oppilaiden osuus on jatkanut kasvuaan samalla kuin erinomaisesti menestyvien oppilaiden osuus on vähentynyt. Suomessa muutokset ovat olleet voimakkaampia kuin OECD-maissa keskimäärin.
Tytöt menestyivät edelleen poikia paremmin lukutaidossa ja luonnontieteissä. Erot sukupuolten välillä ovat pysyneet edellisestä tutkimuskierroksesta ennallaan. Vuoteen 2022 verrattuna osaaminen on heikentynyt sekä tytöillä että pojilla lähes saman verran. Matematiikassa tyttöjen ja poikien välillä ei ollut osaamiseroja.
Maahanmuuttotaustaisten ja kantaväestön osaamisero Suomessa on edelleen suuri. Tutkimukseen osallistuneista oppilaista 93 prosenttia kuului kantaväestöön, 3 prosenttia toisen sukupolven maahanmuuttotaustaisiin oppilaisiin ja 4 prosenttia ensimmäisen sukupolven maahanmuuttotaustaisiin oppilaisiin.
Kantaväestön oppilaiden keskiarvo luonnontieteissä oli 517 pistettä, toisen sukupolven maahanmuuttotaustaisilla oppilailla 444 ja ensimmäisen sukupolven maahanmuuttotaustaisilla oppilailla 417 pistettä.
Koulujen väliset erot ovat pysyneet Suomessa edelleen pieninä verrattuna OECD-maiden keskiarvoon ja samalla tasolla kuin edellisellä tutkimuskierroksella. Sen sijaan oppilaiden väliset osaamiserot koulujen sisällä erot olivat kasvaneet ja huomattavasti OECD-maiden keskiarvoa suurempia.
Lue myös: Lakot jatkuvat useassa ammattikorkeakoulussa – työehtosopimuksen voimassaolo päättyi keväällä
Kommentoi Facebookissa