Koronan riskiryhmään kuuluu Itä-Savossa joka kolmas yli 18-vuotias – koko Suomessa yli miljoona

KORONAVIRUS Koronavirustaudin riskiryhmiin kuuluvien määrä vaihtelee merkittävästi alueittain. Tämänhetkisen tiedon perusteella vakavan taudin riskiryhmiä ovat yli 70-vuotiaat sekä ne, joilla on keuhkojen tai sydämen toimintaa tai elimistön vastustuskykyä heikentävä sairaus.

Sekä väestörakenteessa että sairastavuudessa on Suomessa merkittäviä alueellisia eroja, minkä vuoksi myös koronan riskiryhmiin kuuluvien määrä vaihtelee eri puolilla maata.

Väestöön suhteutettuna eniten riskiryhmiin kuuluvia on Itä-Savon sairaanhoitopiirissä, jossa joka kolmas yli 18-vuotias kuuluu riskiryhmään. Seuraavaksi eniten riskiryhmään kuuluvia on Etelä-Savon ja Kainuun sairaanhoitopiireissä. Vähiten riskiryhmään kuuluvia suhteessa väestömäärään on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä.

– Sairaanhoitopiirit voivat hyödyntää tietoa arvioidessaan, kuinka moni mahdollisesti tarvitsee sairaalahoitoa koronaepidemian aikana sekä kuinka paljon tarvitaan hoitohenkilökuntaa ja muita resursseja, sanoo THL:n tutkimusprofessori Tiina Laatikainen.

Suomessa tehdyt toimet pyrkivät rajaamaan COVID-19-epidemian leviämistä ja vähentämään tautiin sairastuvien määrää.

– On tärkeää, että riskiryhmiin kuuluvia suojataan nyt tehokkaasti tartunnoilta, toteaa puolestaan THL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen.

Kaikkiaan Suomessa on sairauden vuoksi riskiryhmiin kuuluvia 18–69-vuotiaita yhteensä noin 200 000, kun on huomioitu vaikea-asteinen sydän- tai verenkiertoelimistön sairaus, diabetes, johon liittyy liitännäissairauksia, vakava keuhkosairaus, maksan tai munuaisten vajaatoiminta, sairaalloinen lihavuus, systeeminen sidekudossairaus ja merkittävästi vastustuskykyä heikentävät sairaudet, kuten leukemia. Iän puolesta riskiryhmään kuuluu noin 870 000 ihmistä.

Määrällisesti eniten riskiryhmään kuuluvia on HUS:n alueella eli yli 260 000. Heistä sairauden vuoksi riskiryhmään kuuluvia 18–69-vuotiaita on noin 55 000. Laskelmat perustuvat hoitoilmoitusrekisterin tietoihin sekä tietoihin väestön ikärakenteesta. Riskiryhmään kuuluvien määrä on todennäköisesti kuitenkin suurempi kuin tässä on arvioitu.

Laskelmat on tehty osana Strategisen tutkimusneuvoston rahoittamaa IMPRO-hanketta, jossa on tarkasteltu monisairastavuutta ja sen alueellisia eroja Suomessa. Hankkeessa on mukana THL:n, Itä-Suomen yliopiston, Oulun yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkijoita.

Lue myös: Riskiryhmien kotikaranteenista löydetään myös hyviä puolia – ”Nyt on aikaa siivota, saunoa ja pilkkoa polttopuita”