KOULU Uutiset suomalaisen koulun juhlista ja muista yhteisistä tapahtumista keskittyvät usein kiistelyyn yksittäisistä elementeistä, kuten Suvivirren laulamisesta tai joulujuhlan järjestelyistä.
Kysyttäessä koulun yhteisten tapahtumien merkitystä yläkoululaisilta ja opettajilta, näkökulmat ovat kuitenkin laajempia. Koulun yhteiset tapahtumat ovat oppilaille tärkeitä sekä sosiaalisesti että tiedollisesti, jos ne järjestetään hyvin.
Helsingin yliopistossa väittelevä Pia-Maria Niemi tutki väitöstutkimuksessaan koulun sisäistä näkökulmaa koulun yhteisiin tilaisuuksiin. Tutkimus koostuu kolmen yläkoulun 8. ja 9. luokkalaisten oppilaiden lomakevastauksista sekä saman kohderyhmän haastatteluista. Lisäksi tutkimukseen haastateltiin yhden yläkoulun opettajia.
Päätulokset osoittavat, että koko koulun yhteisillä tapahtumilla on sekä tiedollisia että tunnetason merkityksiä yhtäältä tradition välittäjinä ja toisaalta sosiaalisina tapahtumina, joissa perinteitä voidaan myös uudistaa ja ylittää koulun arkipäiväisiä rajoja.
Sekä oppilaat että opettajat pitävät koulun juhlia monella tavalla tärkeinä tilaisuuksina. Hyvä yhteishenki ja yhteenkuuluvuuden kokemus koulussa rakentuu monista tekijöistä ja tässä olennaista ovat sekä luokkahuoneiden että koko koulun yhteinen toiminta.
– Nuorille tärkeintä koko koulun yhteisissä tapahtumissa olikin niiden sosiaalinen merkitys ja ilmapiiri, Niemi toteaa.
Koulussa tulisi olla myös tilaisuuksia, jotka poikkeavat normaalista arjesta ja joissa oppilaat voivat kohdata toisiaan yli luokkarajojen. Ne oppilaat, jotka kuvasivat koulunsa yhteishengen hyväksi, kertoivat myös nauttivansa koulun tapahtumista ja pitivät koko koulun tapahtumia merkittävinä tekijöinä yleisen ilmapiirin luomisessa. Vastaavasti ne oppilaat, jotka kokivat oman koulunsa yhteishengen heikoksi, pitivät myös yhteisiä tapahtumia valjuina ja toisarvoisina.
Niemi havaitsi myös, että esiintyminen koko koulun tapahtumassa koettiin jännittäväksi ja huoli nolatuksi tulemisesta oli vahva monelle nuorelle. Erityisen tärkeäksi sekä oppilaat että opettajat kokivat nuorten osallistumisen tilaisuuksien suunnittelussa ja toteutuksessa.
Monet oppilaat kertoivat yhteisiä tilaisuuksia järjestettävän usein samalla kaavalla: päävastuussa ohjelman tuottamisesta ovat musiikki- tai draamaryhmät ja valtaosa oppilaista osallistuu tilaisuuteen vain yleisönä. Työnjaon lisäksi yhtenä epäkohtana koettiin yleisön osallisuus, joka vaikutti suuresti tilaisuuden ilmapiiriin
– Oppilaiden kuvauksissa yleisön jäsenet saattoivat olla vahvasti mukana tilaisuudessa tai hyvinkin poissaolevia, omia puhelimiaan tuijottavia nuoria. Pahimmillaan ilmeni ilkeämielistä huutelua esiintyjille tilaisuuden aikana, Niemi kertoo.
Tutkimustulosten pohjalta Niemi kehottaa kouluja hyödyntämään monipuolisesti erilaisia järjestelytapoja tilaisuuksien valmistelussa. On kuitenkin tärkeää tuoda esiin tilaisuuksien positiivinen rooli ja monipuolista merkitystä yhteenkuuluvuuden tunteelle. Tärkeää on myös, että tilaisuuksia järjestävät oppilaat ja opettajat tietävät tämän ja saavat kuulla työstään kiitosta.
Kommentoi Facebookissa