LIIKUNTA Helsingin yliopiston kaksostutkimusryhmä havaitsi yli 12 vuoden seurantatutkimuksessa, että hyvä koulumenestys lapsuudessa ja nuoruudessa ennustaa korkeaa vapaa-ajan liikunta-aktiivisuutta vielä nuorena aikuisena.
Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että liikunta ja koulumenestys ovat positiivisesti yhteydessä toisiinsa. Harvat näistä tutkimuksista ovat kuitenkaan selvittäneet liikunnan ja koulumenestyksen pitkäaikaisia yhteyksiä.
Äskettäin tieteellisessä Scientific Reports -aikakauslehdessä julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin yhteyksiä vapaa-ajalla harrastetun liikunnan ja koulumenestyksen välillä neljässä ikävaiheessa yli 12 vuoden ajan. Tutkimuksessa havaittiin, että lapsuudessa 12-vuotiaana sekä nuoruudessa 14- ja 17-vuotiaana saavutettu hyvä koulumenestys oli yhteydessä korkeaan vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuteen 14-, 17- ja 24-vuotiaana
Sen sijaan tutkimuksessa ei saatu tukea sille, että lapsuudessa tai nuoruudessa harrastettu suuri määrä vapaa-ajan liikuntaa edistäisi tulevaisuuden koulumenestystä tai saavutettua koulutustasoa.
– Liikunnan ja tiedollisten kykyjen välisiä yhteyksiä tunnetaan edelleen heikosti. Ei tiedetä selittyykö liikunnan ja koulumenestyksen välinen yhteys liikunnan kognitiivisia taitoja ja sitä kautta koulumenestystä edistävällä vaikutuksella vai ennustavatko hyvä tiedollinen eli kognitiivinen kapasiteetti ja hyvät akateemiset taidot korkeaa liikunta-aktiivisuutta, sanoo tutkijatohtori Sari Aaltonen Helsingin yliopistosta.
Tulokset ovat linjassa aiempien tutkimushavaintojen kanssa, joiden mukaan hyvä tiedollinen kapasiteetti on yhteydessä terveellisiin elintapoihin.
– On mahdollista, että hyvä tiedollinen kapasiteetti auttaa ymmärtämään paremmin liikunnan positiivisia vaikutuksia. Tämän tutkimuksen valossa kansanterveyden kannalta olisi tärkeää panostaa erityisesti niiden lasten liikunta-aktiivisuuden edistämiseen, joilla on heikko koulumenestys. Heillä saattaa olla tulevaisuudessa suuri riski liikunnallisesti passiiviseen elämäntapaan, Aaltonen lisää.
Pitkittäistutkimus oli osa Helsingin yliopiston laajaa kaksosten liikuntaa ja terveyttä koskevaa tutkimustyötä. Aineistoina käytettiin Kaksosten kehitys ja terveys –tutkimusta. Tutkittavina oli useita tuhansia vuosina 1983–1987 syntyneitä suomalaisia kaksosia, jotka olivat tutkimusajankohtina 12–24-vuotiaita. Vapaa-ajan liikunta-aktiivisuutta arvioitiin kyselyillä, joihin kaksoset vastasivat itse. Koulumenestystä 12- ja 14-vuotiaana arvioivat heidän opettajansa, 17- ja 24-vuotiaana kaksoset raportoivat itse koulutustasonsa.
Kommentoi Facebookissa