TERVEYS Vuonna 2012 julkaistun tutkimuksen mukaan joka viides vuonna 1987 syntyneistä nuorista oli saanut 25. ikävuoteen mennessä psykiatrista hoitoa tai lääkitystä mielenterveysongelmien vuoksi.
Kouluterveydenhuolto on avainroolissa ongelmiin tarttumisessa. VTV:n selvityksen mukaan kouluterveydenhuollon tarjoama tuki lasten mielenterveysongelmissa on lähtökohtaisesti hyvällä tasolla, mutta resurssit ja toimintatavat vaihtelevat alueiden ja koulujen välillä.
Mielenterveysongelmat tulevat parhaiten esiin laajoissa terveystarkastuksissa sekä yhteistyössä oppilaiden, perheiden ja koulun henkilökunnan kanssa. Kehitettävää on erityisesti hoitoon pääsyssä ja tiedonkulussa eri toimijoiden välillä.
Mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyllä ja varhaisella puuttumisella voidaan ehkäistä ongelmien kärjistymisen ja toimintakyvyn heikkenemisen riskiä sekä vähentää kalliimpien palvelujen tarvetta. Kouluterveydenhuolto kykenee tarttumaan lasten ongelmiin matalalla kynnyksellä, mutta toisinaan aikaa ja tukea ei riitä sitä tarvitseville.
Jokavuotiset ikäryhmätarkastukset sekä hallinnolliset tehtävät sitovat suuren osan terveydenhoitajien työpanoksesta. Kouluterveydenhoitajat pitävät nykyistä koululaisten tarkastusseulaa tiheänä. Vakiotehtävien koetaan rajaavan palveluiden ja tuen saatavuutta äkillisissä ongelmatilanteissa.
Kouluterveydenhoitajien osaaminen mielenterveysongelmien tunnistamisessa ja hoitoonohjauksessa on lähtökohtaisesti riittävää, mutta asiantuntemusta tulisi vahvistaa erityisesti mielenterveyden ongelmatilanteissa.
Kouluissa opiskeluhuoltopalvelujen toimijat eli kouluterveydenhuollon ammattilaiset, koulukuraattorit ja koulupsykologit tukevat toistensa työtä ja tekevät yhteistyötä. Toisaalta yhteistyön käytännöt vaihtelevat koulukohtaisesti, ja työnjaoissa on myös epäselvyyksiä ja päällekkäisyyksiä.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun siirtäminen maakuntatasolle mahdollistaisi kouluterveydenhuollon palvelujen integraation sosiaali- ja terveydenhuollon perus- ja erityispalvelujen kanssa. Samalla koulujen opiskeluhuollon kokonaisuuden toimivuudesta on huolehdittava aiempaa vankemmin maakunnan, kunnan ja oppilaitosten välisellä yhteistyöllä ja sopimisella.
Uudistuksen riskinä on opiskeluhuoltopalvelujen hajautuminen, jolloin tavoite integraatiosta ei toteudu.
Kommentoi Facebookissa