Kuluttajan sähkölasku kallistui 20 euroa – kiinteiden maksujen osuus jatkoi nousua

Vuosittain reilut kymmenen prosenttia kuluttajista päätyy vaihtamaan sähkönmyyjäänsä.

Sähkön siirtohintojen korotuksia pyritään perustelemaan sähköverkon toimitusvarmuuden parantamisella. (Kuva Fotolia)

Suomen ja Ruotsin välinen hintaero kaventui, toimitusvarmuus on toistaiseksi hyvällä tasolla.

ENERGIA Kuluttaja maksoi viime vuonna sähköstään keskimäärin 20 euroa edellisvuotta enemmän, kertoo Energiavirasto. Sähkölaskun nousu johtui sähkön siirtohintojen noususta. Siirtohintojen nousua kompensoi kuitenkin sähköenergian hinnan lasku.

Sähkölämmittäjä maksoi sähköenergiasta 2,1 prosenttia vuoden takaista vähemmän, sähkönsiirron kustannusten noustessa 3,7 prosenttia. Kokonaisuudessaan sähkölämmittäjän sähkölasku kallistui vajaan prosentin. Kotitalouskäyttäjälle sähköenergia oli 1,6 prosenttia edellisvuotta edullisempaa ja sähkösiirto kallistui kuudella prosentilla – kokonaislasku kotitalouskäyttäjälle kallistui alle kolmella prosentilla.

Sähkön tukkumarkkinahinnat nousivat vuonna 2017. Ruotsissa tukkuhinnat nousivat Suomea enemmän ja hintaero Suomen ja Ruotsin välillä kaventui edellisvuodesta. Suomen ja Ruotsin aluehinnat olivat aiempaa suuremman osan ajasta yhtenäiset. Pohjoismainen vesitilanne parani vuoden loppua kohden. Nettotuonti Ruotsista laski ja Venäjältä pysyi ennallaan. Kokonaisuudessaan nettotuonti kasvoi hieman Viroon tapahtuneen sähkön viennin vähennyttyä.

Syöttötariffituettua tuulisähköä tuotettiin viime vuonna lähes 4 terawattituntia ja metsähakesähköä noin 1,5 terawattituntia. Uusiutuvalle energialle maksettu syöttötariffisumma nousi 225 miljoonaan euroon. Suomen tuulivoimatuotannon merkitys pohjoismaiseen sähkön hintaan oli vähäinen.

Kiinteiden maksujen osuus sähkön siirron hinnasta on Energiaviraston selvityksen mukaan edelleen kasvussa. Voimakkaimmin kiinteiden maksujen osuus on viime vuosina kasvanut vähän sähköä käyttävillä asiakasryhmillä. Kotitalouskäyttäjällä kiinteiden maksujen osuus oli vuoden 2017 alussa noin 46 prosenttia ja kerrostaloasunnoilla puolestaan 57 prosenttia. Sähkölämmittäjällä kiinteiden maksujen osuus oli keskimäärin 38 prosenttia.

Sähkön toimitusvarmuus on toistaiseksi hyvällä tasolla, kulunut talvi on ollut leuto, eikä markkinoilla ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Kulutushuipuissa kotimainen sähkön tuotantokapasiteetti ei riitä kattamaan kysyntää ja vaje täytyy kattaa sähkön tuonnilla. Toimitusvarmuuden ylläpitäminen vaatii jatkossa investointeja tuotanto- ja siirtokapasiteettiin sekä älykkään sähköverkon kehittämiseen.

Kommentoi Facebookissa