PRESIDENTTI Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolle eli tutummin Linnan juhliin ovat Martti Ahtisaaren ajoista alkaen saapuneet ensimmäisenä Mannerheim-ristin ritarit, Jean Sibeliuksen Jääkärimarssin soidessa.
Viime vuonna viimeinen elossa oleva ritari Tuomas Gerdt, 94, kätteli tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja rouva Jenni Haukion tyttärensä saattamana. Tänä vuonna heikko terveys estää maineikkaan sotaveteraanin saapumisen.
Suomalaisia sotaveteraaneja on jäljellä enää noin 22 000 henkeä, heidän keski-ikänsä on yli 91 vuotta.
Linnan juhlissa Suomen presidentit ovat myös perinteisesti kokoontuneet yhteiskuvaan. Presidentti Mauno Koivisto, 93, ja hänen puolisonsa Tellervo on nähty itsenäisyyspäivän vastaanotolla viimeksi vuonna 2012. Poisjäännin syyksi kerrotaan korkea ikä ja heikentynyt kunto. He pyrkivät osallistumaan kuitenkin Helsingin tuomiokirkossa pidettävään ekumeeniseen jumalanpalvelukseen.
Moni ei ehkä muista, että Koivisto itsekin on sotaveteraani. Presidentinvaalikamppailun aikana vuonna 1982 hänen kerrottiin olleen ”hurja sissi”. Mutta oli vain hiuskarvan varassa, että Suomen presidentiksi olisi jouduttu valitsemaan toinen mies.
Törnin jääkärit kutsutaan apuun
Talvisodan syttyessä Koivisto oli täyttänyt vasta 16 vuotta. Jatkosodan alkaessa turkulainen pitkä 18-vuotias nuorukainen kutsuttiin maaliskuussa 1942 kenttäsammutusjoukoista Aunuksesta asepalvelukseen, jossa hän sai pikakivääriampujan peruskoulutuksen. Koulutuksen jälkeen osastoksi tuli JR 35:n 9. komppania.
Helmikuun 14. päivä 1944 Mauno Koivisto siirtyi 1. Divisioonan jääkärikomppaniaan, jonka johtaja oli rohkeudestaan kuuluisa luutnantti Lauri Törni. Sinne oli siirtynyt jo muutama ennestään tuttu aseveli, ja Koivisto lupasi lähteä erään estyneen sijasta. Harjoitukset olivat kovia, mutta ruokakin oli parempaa.
Kiivaat taistelut olivat edessäpäin. Maaliskuun 16. ja 17. päivän välisenä yönä Seesjärven alueella Jouhiniemen tukikohdan suomalaispartio oli joutunut tulikosketukseen suuren puna-armeijan partion kanssa.
Kun voimakas vihollisosasto hyökkäsi tukikohtaa vastaan, päätettiin kutsua Törnin jääkärit apuun.
Luoti läpi lumipuvun hupun
Vastassa oli ankaraa tulitusta. Miehet maastoutuivat, ja Koiviston vieressä lumessa ryöminyt ylikersantti sai kuolettavan osuman. Jääkärit kokosivat rivejään ja kysyivät huutamalla, missä oli omia.
– Täällä, Koivisto vastasi ja nousi toiselle polvelleen, jolloin hänen lumipukunsa hupun läpi hulmahti vihollisen luoti.
Kuolema oli lähes kirjaimellisesti hiuskarvan päässä. Kiivaan taistelun jälkeen vihollinen saatiin kukistettua ja Koivisto sotasaaliista uudeksi aseekseen Dektjarev-pikakiväärin, Emman.
Lähellä oli myöhemmin Törninkin kaatuminen, kun Koivisto aseveljensä kanssa Tolvajärvellä ohitti haavoittuneen venäläissotilaan. Heidän jäljessään saapunut Törni kertoi saman haavoittuneen yrittäneen ampua hänet.
Sodan jälkeen Lauri Törni ja asealiupseeri Arvo Männistö kätkivät aseita Enon korpeen, piilosta löytyi vuonna 1991 myös Koiviston pikakivääri. Presidentti tunnisti omansa puhdistusliinoista, ne olivat venäläisiä silkkiliinoja, joiden kulmassa oli punainen ruusu.
Jääkärit presidentin vieraina
Törnin jääkäreistä ja Mauno Koivistosta liikkuu monia tarinoita, totta ja tarua. Väitetään, että Koivisto ei olisi osallistunut Osasto Törnin asevelitapaamisiin, mutta se ei pidä paikkaansa. Presidentillä on toki velvollisuuksia enemmän kuin tavallisella kansalaisella, mutta vuonna 1984 hän kutsui jopa kaikki jääkäriveljensä vieraaksi Kultarantaan.
Koivisto otti aktiivisesti osaa myös Osasto Törnin historiikin kokoamiseen ja sai vuonna 2000 osaston perinnekillan valmistaman ykkösnumeroidun puukon. Presidentti oli myös naulaamassa killan lippua Hotelli Tornissa ja kuuntelemassa esitelmää Vietnamin sodan salaisessa tehtävässä kadonneen Törnin löytymisestä viidakosta.
Tämän päivän tutkijat pyrkivät myös osoittamaan Koivistoon vedoten, että kirjallisuudessa annettu kuva Törnistä olisi jotenkin väärä. Koivisto tunsi kahdeksan kuukauden ajan 24-vuotiaan komppanianpäällikön, joka jo neljä vuotta nuoruudestaan sodalle uhranneena oli varmasti vakavamielinen ja vähäpuheinen.
Mutta Törnin jääkärit oppivat tuntemaan myös Yhdysvaltain armeijaan siirtyneen upseerin Larry Thornen, joka saapui vierailulle Suomeen valkoisella avomallisella Alfa Romeolla, silkkipaita yllään ja sikari sormissaan.
Tarina kertoo Tellervo Koiviston kerran tiedustelleen puolisoltaan, milloin miestä saattoi odottaa asevelitapaamisesta kotiin.
– Eivät Törnin jääkärit ole ennenkään kertoneet minne menevät ja koska tulevat.
- Lähteinä mm. Mauno Koivisto: Koulussa ja sodassa (Kirjayhtymä), Kari Kallonen – Petri Sarjanen: Lauri Törni 1919-1965 (Revontuli). Jääkäreiden kuvat: Osasto Lauri Törni perinnekilta ry.
Kommentoi Facebookissa