VAALIT Kuntavaalit nojaavat yhä harvempaan ja iäkkäämpään joukkoon ehdokkaita ja äänestäjiä, ilmenee kuntatutkijoiden tuoreesta Kuntavaalitrendit 2025 -raportista. Tilastokatsaus osoittaa, että kuntavaalit käydään yhä harvempien ehdokkaiden ja äänestäjien varassa.
Tutkimuksen mukaan kuntavaaleista on tullut entistä vahvemmin valtakunnallisen politiikan välivaalit, johon vaikuttaa valtakunnallinen hallitus–oppositioasetelma.
– Vuosi sitten järjestetyt kunta- ja aluevaalit osoittivat, että vaalien samanaikainen toimittaminen ei lisännyt kuntavaalien äänestysaktiivisuutta. Sen sijaan osa äänestäjistä saattoi jopa kokea kaksissa vaaleissa äänestämisen aiempaa vaikeammaksi, tutkimuspäällikkö Sami Borg Kunnallisalan kehittämissäätiöstä toteaa.
Kuntavaalien äänestysaktiivisuus on kuitenkin laskenut suurimmissa kaupungeissa keskimääräistä vähemmän. Niissä pormestariehdokkaat ja valtakunnallisesti tunnetut kärkiehdokkaat tekevät vaaliasetelmasta osalle äänestäjistä kiinnostavamman.
Vuoden 2025 kuntavaalien äänestysprosentti jäi 54,3 prosenttiin. 2000-luvun kuntavaaleissa on päästy vain kerran yli 60 prosentin äänestysaktiivisuuden. Äänestysaktiivisuus laski kaikissa maakunnissa, eikä yhdessäkään maakunnassa ylitetty enää 60 prosentin rajaa.
Erot kuntien välillä ovat suuria: peräti kolmessakymmenessä kunnassa alle puolet äänioikeutetuista käytti äänioikeuttaan. Sukupuolten välinen kuilu syvenee: Naisten äänestysaktiivisuus oli yli kuusi prosenttiyksikköä korkeampaa kuin miesten. Naisehdokkaita oli suurempi osuus kuin koskaan aiemmin, 42,3 prosenttia.
– Tämä heijastui myös valtuustojen kokoonpanoon: naisten osuus valituista valtuutetuista nousi uuteen ennätykseen, eli 45 prosenttiin. Vaikuttaa siltä, että kunta- ja aluevaalien yhdistäminen on suosinut erityisesti naisia, tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom Kuntaliitosta toteaa.
Kuntavaaliehdokkaiden kokonaismäärä on pudonnut jyrkästi viime vuosikymmeninä. Vuoden 2025 vaaleissa ehdokkaita oli alle 30 000. Määrä on alle puolet 1980-luvun huippuvuosista.
– Kehitys kertoo paitsi kuntien lukumäärän vähenemisestä myös puolueiden vaikeuksista rekrytoida uusia toimijoita paikallispolitiikkaan, tiivistää tutkijatohtori Jussi Westinen Tampereen yliopistosta.
– Kuntavaaleihin osallistuminen ja äänestäminen eriytyvät voimakkaasti sekä alueellisesti että äänestäjän sosiaalisen taustan mukaan. Suurten kaupunkien sisällä äänestysalueiden väliset erot ovat erityisen jyrkkiä. Tämä haastaa kuntien päätöksenteon edustavuuden, koska samat alueet ovat aliedustettuina myös valtuustoissa, Westinen toteaa.
Erityisen matalalla tasolla vaaleihin osallistuminen on nuorimpien ikäryhmien keskuudessa, kun taas yli 55-vuotiaat ovat selvästi aktiivisimpia äänestäjiä. Ehdokkaiden ja valittujen ikärakenne vanhenee vauhdilla. Jo noin 30 prosenttia ehdokkaista on täyttänyt 60 vuotta, kun taas alle 30-vuotiaiden osuus on laskenut alle 8 prosentin.
– Nuorten, alle 30-vuotiaiden osuus on yhä hyvin pieni. Paikallinen päätöksenteko nojaa vahvasti keski-ikäisten ja iäkkäämpien ikäryhmien aktiivisuuteen, tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom Kuntaliitosta kiteyttää.
Marianne Pekola-Sjöblom huomauttaa, että Suomi on ollut jo pitkään jumbosijalla kuntavaalien äänestysaktiivisuudessa muihin Pohjoismaihin verrattuna.
Kuntavaalitrendit 2025 -raportti kokoaa yhteen tilastotietoja usealta vuosikymmeneltä ja analysoi kevään 2025 kuntavaaleja suhteessa historialliseen kehitykseen. Raportin laatijat Marianne Pekola-Sjöblom Kuntaliitosta, Sami Borg Kunnallisalan kehittämissäätiöstä, Sari Pikkala Åbo Akademista ja Jussi Westinen Tampereen yliopistosta jakavat yhteisen huolen kuntademokratian kehityksestä ja tulevaisuudesta.
Lue myös: Kuluttajat luottavat edelleen uutismediaan – eniten epäluottamusta on viisikymppisten joukossa
Kommentoi Facebookissa