LIIKENNETURVALLISUUS Päihtyneet kuljettajat aiheuttivat kaikkiaan 280 kuolemaan johtanutta moottoriajoneuvo-onnettomuutta vuosina 2014–2018.
Vain alkoholia käyttäneiden rattijuoppojen ja niin sanottujen huumekuljettajien aiheuttamat onnettomuudet eroavat ajankohtien ja onnettomuustyyppien suhteen. Huumekuljettajilla on yleistä se, että useampia päihdyttäviä aineita on käytetty samanaikaisesti.
Onnettomuustietoinstituutti on juuri julkaissut tuoreen OTI-päihderaportin liikenteen kuolemaan johtaneista päihdeonnettomuuksista. Luvut perustuvat liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimiin onnettomuuksiin. Päihderaportissa tarkastellaan alkoholin, huumeiden tai ajokykyyn vaikuttavien lääkkeiden tai näiden yhdistelmien alaisena ajaneita kuljettajia.
Kuolemaan johtaneen onnettomuuden aiheuttaneista rattijuopoista valtaosa ei ollut käyttänyt muita päihteitä kuin alkoholia. Huumekuljettajilla oli yleisempää, että huumeiden lisäksi oli käytetty myös alkoholia tai ajokykyyn vaikuttavia lääkkeitä tai kaikkia yhtä aikaa. Huumeiden vaikutuksen alaisena ajaneista 65 prosenttia oli sekakäyttäjiä.
Vain alkoholia käyttäneiden kuljettajien onnettomuudet painottuvat viikonloppuihin ja yöaikaan: Rattijuopumusonnettomuuksista puolet tapahtui perjantain iltakuuden ja sunnuntain aamukuuden välisenä aikana. Huumeiden vaikutuksen alaisena ajaneiden kuljettajien aiheuttamat onnettomuudet jakaantuivat tasaisemmin pitkin viikkoa eivätkä painottuneet tiettyihin kellonaikoihin.
– Niin sanottujen perinteisten rattijuoppojen ja huumeissa ajaneiden kuljettajien väliltä tilastoista löytyy selkeitä eroja. Rattijuopot suistuvat tyypillisesti tieltä yksin yöaikaan eikä onnettomuudessa ole muita osallisia, paitsi ehkä matkustajia omassa ajoneuvossa. Huumekuskit aiheuttavat enemmän yhteenajoja. Tähän vaikuttaa se, että huumekuljettajat liikkuvat teillä rattijuoppoja useammin myös päivisin, jolloin muuta liikennettä on enemmän, liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty kuvailee tilastoja.
Päihtyneiden kuljettajien aiheuttamissa moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa menehtyi 320 henkilöä vuosina 2014–2018. Heistä 248 oli päihtyneitä kuljettajia, 54 päihtyneen kuljettajan kyydissä matkustaneita ja 18 toisessa ajoneuvossa olleita sivullisia.
Näiden moottoriajoneuvo-onnettomuuksien eli moottoriajoneuvoissa uhreja vaatineiden onnettomuuksien lisäksi päihtyneiden kuljettajien aiheuttamissa onnettomuuksissa menehtyi neljä jalankulkijaa ja yksi polkupyöräilijä vuosina 2014–2018.
Päihtyneenä ajaneita polkupyöräilijöitä menehtyi vuosina 2014–2018 yhteensä 18. Viisi juopunutta pyöräilijää menehtyi yhteenajoissa moottoriajoneuvon kanssa ja 13 kaatumisissa, esteeseen törmäämisissä tai vastaavissa onnettomuuksissa, joissa ei ollut muita osapuolia. Tyypillisesti pyörän kuljettajan päihtymistila oli voimakas, vähintään 1,2 promillea.
Päihtyneet turmakuskit laiminlyövät usein turvalaitteiden käytön. Vain kolmella kymmenestä kuljettajasta oli turvavyö käytössä, kun tarkastellaan päihtyneenä kuolemaan johtaneen onnettomuuden aiheuttaneita henkilöautonkuljettajia vuosina 2014–2018.
Vuosina 2014–2018 tapahtui kaikkiaan 921 kuolemaan johtanutta moottoriajoneuvo-onnettomuutta, joista 280 eli joka kolmas oli päihtyneen kuljettajan aiheuttama. Rattijuopoista valtaosa eli 80 prosenttia ylitti törkeän rattijuopumuksen 1,2 promillen rajan. Kuolemaan johtaneen onnettomuuden aiheuttaneista alkoholirattijuopoista 38 prosentilla oli taustallaan myös aiempia rattijuopumustuomioita.
– Onnettomuustutkinnan perusteella vaikuttaa siltä, että rattijuopot uusivat usein rikoksensa tuomion jälkeenkin. Alkolukko ehkäisee siten tehokkaasti rattijuoppojen aiheuttamia onnettomuuksia. Lisäksi poliisin suorittamalle rattijuopumusvalvonnalle on edelleen selvästi tarvetta, liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari painottaa.
Kommentoi Facebookissa