RAKENTAMINEN Kyllästetty puu on Suomen yleisin terassimateriaali. Moni ei tule ajatelleeksi, että kyllästetystä puusta liukenee ajan mittaan kemikaaleja, jotka ovat haitallisia ihmiselle ja ympäristölle.
Kyllästettyä puuta kannattaa välttää rakenteissa, joissa materiaali on toistuvasti suorassa ihokontaktissa. Erityisesti lapsiperheissä kyllästetyn puun käyttöä kannattaa harkita tarkkaan, jos pikkulapsi konttailee terassilla usein.
Puun kyllästämisessä käytetään nykyään kuparisuoloja. Jos rakentaa terassia kyllästetystä puusta, suositellaan käytettävän käsineitä ja hengityssuojainta. Näin haitalliset aineet eivät pääse iholle tai sahatessa hengityselimiin.
Vielä reilu kymmenen vuotta sitten kyllästeissä käytettiin kupariyhdisteiden lisäksi myös arseenia ja kromia, jotka ovat nykyään luokiteltu syöpää aiheuttaviksi aineiksi. Ympäristöön jouduttuaan nämä aineet ovat useille eliöille erittäin myrkyllisiä. Ne eivät hajoa vaan kertyvät ympäristöön ja eliöihin.
Puun kyllästämisessä on käytetty myös kivihiilitervasta saatavaa kreosoottia, joka voi aiheuttaa syöpää ja perimän muutoksia. Sitä saa nykyään käyttää ammattilaiset rajoitettuihin kohteisiin, muun muassa siltojen kantaviin rakenteisiin.
Kyllästettyä puuta ei saa laittaa tavallisen jätteen joukkoon eikä polttaa esimerkiksi saunassa, sillä savu ja tuhka sisältävät terveydelle haitallisia aineita. Käytöstä poistettu kyllästetty puutavara tai jämäpalat täytyy viedä kaatopaikan erilliskeräilyyn tai rakennustarvikeliikkeiden tai jäteasemien keräyspisteisiin.
Kyllästetyn puun hävittäminen on hankalaa. Sen hävittäminen polttamalla on sallittua vain vaarallisten jätteiden hävittämiseen erikoistuneissa jätteenpolttolaitoksissa. Tällä hetkellä sitä viedään paljon ulkomaille hävitettäväksi, esimerkiksi Saksaan ja Ruotsiin.
Useimmat Suomessa kasvavat puulajit ovat arkoja lahoamiselle. Koivu on erityisen herkkä, se kuuluu heikoimpaan lahonkestoluokkaan. Puuta kyllästetään, jotta se kestäisi paremmin lahoamista. Myös lämpökäsittelyllä saadaan aikaan parempi lahonkestävyys.
Joissain puulajeissa on luontaisesti ainesosia, jotka suojaavat hyvin lahottajasieneltä.
– Moni haluaa nykyään välttää kemikaalikuormaa ja valitsee siksi luontaisesti lahoa hyvin kestävän puulajin terassilleen, kertoo Skandinaviska Träimportin puuasiantuntija Heikki Leppänen.
Kotiterassille sopii hyvin esimerkiksi Aasiassa kasvava bangkirai ja ammattilaiskohteisiin Afrikassa kasvavat azobe ja bilinga. Nämä puulajit kestävät erittäin hyvin lahoa luontaisesti ilman minkäänlaista käsittelyä tai kemikaaleja.
Terassille voi myös valita puumateriaalin, joka on vastuullisesti tuotettu. Se varmistuu joko FSC– tai PEFC-sertifioinneilla. Sertifioinnit varmistavat loppukäyttäjille, että tuotantoketju ei loukkaa puun alkuperämaan paikallisväestöä tai ympäristöä, vaan tukee niitä sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti – vaikka puu tulisi trooppiselta alueelta.
– Bangkiraita käytetään paljon esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa, joissa ympäristöystävällisyys on tärkeää. Suomessa tilanne on vielä kehitysasteella ja turhia pelkoja trooppisiin puihin liittyen elää myös ammattilaisten piireissä pitkälti tietämättömyyden vuoksi, toteaa FSC Suomen pääsihteeri Anniina Kostilainen.
- EDIT 6.3.: Lisätty maininta lämpökäsittelystä ja poistettu viittaus Tukesiin, koska he eivät olleet tietoisia lausuntojen käyttötarkoituksesta.
Kommentoi Facebookissa