SOTAHISTORIA Suomalaisten vapaaehtoistaistelijoiden osallistuminen Ukrainan puolustamiseen on nostanut esille nykyaikaisen sodan kokeneiden henkilöiden fyysisen ja psyykkisen selviytymisen. Kriisinhallintaveteraanien kuntoutusta on esitetty syvennettävän, ja mukaan olisi syytä ottaa vapaaehtoistaistelijat. Ukrainassa on myös kaatunut suomalaisia.
Suomalaisten sotilaiden osallistuminen kansainvälisiin konflikteihin ei ole poikkeuksellista. Suomen ja länsivaltojen väliseen sotahistoriaan erikoistunut tietokirjailija Kari Kallonen on selvittänyt, kuinka 50 vuotta sitten päättyneeseen Vietnamin sotaan on osallistunut huomattavasti enemmän suomalaisia, kuin on otaksuttu.
– Ymmärtääkseen Vietnamin sotaa on tutustuttava alueen historiaan. Vietnamin sota on suoraa jatkumoa Ranskan Indokiinan sodille, Kallonen toteaa.
Teoksessa Suomalaiset sotilaat Vietnamin sodassa (Readme) selvitetään, kuinka Ranskan muukalaislegioonan riveissä Indokiinassa taisteli jopa 30 nimettyä suomalaista. Ensimmäinen menehtynyt oli luutnantti Adlay Stenroth, joka kuoli trooppiseen sairauteen jo vuonna 1931. Hänet on haudattu Hanoihin.
Stenroth ei ollut ainoa menehtynyt suomalainen, heitä osallistui myös sodan loppuratkaisuksi tulleeseen ranskalaisille tappiolliseen Dien Bien Phun taisteluun. Osa joutui vankileirille, josta toiset selvisivät kertomaan kokemuksiaan, toiset eivät. Rauha solmittiin Genevessä ja maa jaettiin kahtia.
Vietnamin sota eskaloituu
Ranskan jälkeen Yhdysvallat otti läntisen maailman vahtivuoron Kaukoidässä. Maa sitoutui SEATO-sopimuksen perusteella puolustamaan Etelä-Vietnamia ja niin sanotun dominoteorian perusteella uskottiin, että jos yksi maa kääntyisi kommunistiseksi, muuta palikat kaatuisivat pian mukana.
– Ensimmäinen suomalainen Yhdysvaltain armeijan mukana oli tiettävästi vuosina 1956–1957 Vietnamissa palvellut Somerolla syntynyt Raimo Ahti. Hän ei kokenut lähtevänsä varsinaiseen sotaan lainkaan, Kallonen selvittää.
Ahti oli Vietnamissa erikoisjoukkojen mukana ja heidän tehtävänään oli voittaa paikallisen väestön luottamus tarjoamalla terveyspalveluita ja rakentamalla esimerkiksi vesihuoltoa. USA lähetti alueelle myös sotilasneuvonantajia ja pikkuhiljaa tilanne eskaloitui avoimiksi taisteluiksi amerikkalaisten ja Pohjois-Vietnamin tukeman Vietcong-sissiliikkeen välillä.
– Presidentti John F. Kennedy suostui Etelä-Vietnamia diktaattorimaisesti johtaneen Ngo Dinh Diemin pyyntöön sotilaallisesta avusta. On uumoiltu, että osasyy Kennedyn suopeuteen johtuisi siitä, että sekä Kennedy että Diem olivat uskonnoltaan katolisia.
Diem ammuttiin vallankaappauksen yhteydessä marraskuussa 1963 ja myös Kennedy kuoli samassa kuussa salamurhan uhrina.
Suomalaisena sotatoimialueella
Suomessa syntyneitä henkilöitä taisteli Vietnamissa Yhdysvaltain univormussa ainakin 20 tunnistettua henkilöä, määrä on todennäköisesti vielä hieman suurempi. SEATO-sopimukseen kuuluneen Australian asepuvussa oli myös kymmenkunta suomalaista siirtolaista.
Amerikkalaisten mukana oli suomalaisia sotasankareita, asekätkennän johdosta Suomesta lähtemään joutuneita niin sanottuja Marttisen miehiä sekä heidän poikiaan. Amerikansuomalaisista siirtolaisista osa oli edelleen Suomen kansalaisia.
Lainsäädännön mukaan Suomen kansalaisen ei tullut palvella toisen valtion armeijassa sotatoimialueella. mutta pääkonsuli väitti toisin Alajärvellä syntyneelle Markku Kanervikkoaholle.
– Virhe huomattiin Vietnamissa, mutta Kanervikkoaho oli suorittanut jo suurimman osan ajasta, joten hän päätti palvella Vietnamissa loppuun asti, sillä se lyhensi kokonaisaikaa.
Helsinkiläinen Erkki Nevatie ilmoittautui merijalkaväkeen vapaaehtoisena ja Suomen armeija epäili Vietnamissa konekivääriampujana taistelleen nuoren miehen olevan kutsuntakarkuri. Porissa syntynyt Timo Peltomaa toimi lääkintämiehenä, hän vaihtoi kansalaisuuttaan sitoumuksen puolessa välissä Havaijilla.
Maksettava hinta saattoi olla kova
Vietnamin sodassa palvelleet sotilaat eivät palanneet kotiin sankareina. Kansainvälinen mielipide oli muuttunut sodanvastaiseksi ja mukana seuranneiden psyykkisten oireiden lisäksi moni sai kärsiä viidakkoon ja pelloille levitetyn Agent Orange -kasvimyrkyn seurauksista.
Joku suomalaissiirtolaisista koki Vietnamissa palvelemisen olevan se hinta, joka oli maksettava tulevaisuudesta Yhdysvalloissa, joku koki sodan olleen osa kamppailua kommunismia vastaan. Marttisen miesten johtaja eversti Alpo Marttinen oli sitä mieltä, että amerikkalaisilla ei ollut Vietnamissa mitään voitettavaa ja varoitti menemästä konearmeijalla viidakkoon.
Vietnamissa kaatui muun muassa Mannerheim-ristin ritari Olavi Alakulpin poika Vesa Alakulppi, myös Marttisen miehiin kuuluneen etelänavan valloittajan Antero Havolan poika Antti Havola menetti kätensä haavoituttuaan väijytyksessä. Kuuluisin Vietnamissa menehtyneistä miehistä oli eittämättä Mannerheim-ristin ritari Lauri Törni, alias vihreiden barettien legenda Larry Thorne.
Kari Kallonen kuului suomalaisamerikkalaiseen retkikuntaan, joka vuona 1999 tutki salaisessa tehtävässä kadonneen Törnin helikopterin onnettomuuspaikan ja mysteeri ratkesi. Törnin konepistooli matkasi hänen rinkassaan Suomeen ja on nähtävillä toukokuun 17. päivä avattavassa Haminassa sijaitsevassa rauhanturvaamisen ja veteraanityön perinnekeskus Wanhan Veteraanin Törni/Thorne-näyttelyssä.
– Viettäessämme etsintäpartion ja operaatioon osallistuneiden vietnamilaisten kanssa aikoinaan karhunpeijaisia, eräs kyläpäällikkö tiivisti asian lyhyesti nostaessamme läksiäismaljoja. Sota on ohi.
Kari Kallonen on Päivän Lehden päätoimittaja
Kommentoi Facebookissa