KOLUMNI Tallinnassa vierailevat suomalaiset ovat huomanneet, että paikallisesta apteekista saa puoleen hintaan samoja lääkkeitä kuin kotimaan apteekeista. Virolaisapteekissa ei tarvitse kuin esittää Kela-kortti ja henkilöllisyystodistus, ja myyjä varmistaa Oma Kanta -palvelusta, onko lääketuristi oikeutettu ostamiinsa lääkkeisiin ja kelakorvauksiin.
Muutamassa minuutissa on lääkeostot tehty ja asiakas huomaa kolmen kuukauden lääkeostoilla tienanneensa satoja euroja. Paluumatkalla lääketuristi ei lakkaa ihmettelemästä, miksi lääkkeiden hinnat Suomessa ovat Euroopan huippua ja apteekkien määrä maan asukaslukuun verrattuna pieni.
Lääkkeiden vähittäishintaan vaikuttavat monet tekijät, jotka eivät avaudu tavalliselle apteekin asiakkaalle, vaikka hän viime kädessä maksaa koko lystin. Lääkkeiden hintalautakunta päättää korvattavien lääkkeiden korvattavuuden ja tukkuhinnat. Lääkelain mukaan lääketaksan mukainen hinta koostuu valmistajan ilmoittamasta tukkuhinnasta, myyntikatteesta ja arvonlisäverosta. Tukkuhinta on kaikille apteekeille sama ja lääkkeitä saavat myydä vain luvan saaneet apteekit.
Vuonna 2018 yksityisessä omistuksessa oli 616 apteekkia, saman verran kuin kahdeksan vuotta aikaisemmin. Vuodesta 2012 on apteekkien liikevaihto kuitenkin kasvanut liki 15 prosenttia, mikä on tietysti tuonut lisätuloja apteekkareille. Miksi valtiovalta haluaa päättää apteekkiluvista ja lääkkeiden hinnoista? Miten apteekkilaitoksen lobbarit pitävät poliittisia päättäjiä juoksupoikinaan?
Apteekkien liikevoittoa verotetaan apteekkareiden henkilökohtaisena tulona. Kuitenkin niin, että 20 prosenttia apteekin nettovarallisuudesta voidaan verottaa pääomatuloina. Miksi? Tällaista valtiovallan myöntämää verohelpotusta eivät tavalliset palkansaajat voi käyttää hyväkseen. Ei ole mikään ihme, että apteekkarit valloittavat vuodesta verokalentereiden kärkisijat. Apteekkareiden tulot kertovat alan ylisuurista voitoista ja roimista myyntikatteista.
Miksi poliitikot eivät halua lisätä apteekkien määrää ja samalla laskea lääkkeiden säännösteltyjä hintoja? Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan apteekkien lukumäärän tarveharkintapoistaminen lisäisi kilpailua, joka alentaisi lääkkeiden hintoja. Apteekkilaitoksen uudistamisesta on puhuttu vuosikaudet, mutta mitään ei tapahdu. Työryhmiä on perustettu ja esityksiä apteekkitalouden uudistamisesta tehty.
Pari viikkoa sitten julkaistiin sosiaali- ja terveysministeriön tekemä esiselvitys lääkehoidon kokonaiskustannuksista ja vuosi sitten julkaistiin raportti lääkkeiden jakelun muutostarpeista. Työryhmien viesti on selvä, apteekkilaitoksen epäkohdille ja lääkkeiden hintasäännöstelylle on tehtävä jotain.
Pääministeri, demareiden Sanna Marin ja sosiaali- ja terveysministeri, vasemmistoliiton Aino-Kaisa Pekonen voisivat kerrankin olla köyhien, sairaiden ja eläkeläisten asialla, koska he viime kädessä maksavat koko sairaan järjestelmän ylläpidon. Työn voisi helposti aloittaa poistamalla Sipilän hallituksen junaileman ylimääräisen 50 euron lääkemaksun, lisätä apteekkien lukumäärää, määrätä lääkkeille enimmäishinta ja määrätä apteekkien tilinpäätöstiedot julkisiksi.
Näitä uudistuksia odotellessa kannattaa harkita lähtemistä lääkeostoksille Viroon. Tällainen matka on takuuvarmasti hintansa väärtti.
Seppo Konttinen
Valtiotieteiden maisteri Seppo Konttinen oli Yleisradion taloustoimittaja vuosina 1974–2010. Hän on tunnettu kriittisistä artikkeleistaan ja syvällisestä perehtymisestä taustatietoihin.
Seppo Konttinen on kirjoittanut teokset Salainen pankkituki, Kansallisomaisuuden ryöstö, Suomalainen ruokalasku, Suora lähetys. Tosiasiaa Yleisradiosta, Lakien synty sekä Kallis ruokakassi. Hänen kolumnejaan voi lukea myös Valtiomahti-blogissa.
Lue myös: Lääkkeiden omavastuu näkyy jatkossa ajantasaisesti – lisäkorvauksen saa heti lääkeoston yhteydessä
Kommentoi Facebookissa