AUTOT Nimi Dallara ei sano suurimmalle osalle ihmisistä yhtään mitään, mutta sillä on lähes legendaarinen kaiku moottoriurheilupiireissä. Giampaolo Dallara aloitti insinööriuransa itse Enzo Ferrarin palveluksessa, ja myöhemmin hän osallistui superautoikoni Lamborghini Miuran kehitystyöhön. Muiden palveluksessa oleminen loppui vuonna 1972, jolloin Dallara perusti nimeään kantavan oman firman.
Yritys on tehnyt paljon kehitystyötä jopa Formula 1:ssä, mutta enemmän menestystä on tullut pienemmistä formulaluokista. Tällä hetkellä Dallara valmistaa runkoja muun muassa F3-kilpureihin, jenkkien IndyCar-luokkaan ja sähköformuloiden Formula E -sarjaan.
Katuautopuolella italialaiset ovat osallistuneet muun muassa puristisen KTM X-Bow’n, Alfa Romeon 4C-keskimoottorisportin ja Bugatti Veyronin kehitykseen. Giampaolo Dallara täytti hiljattain 81 vuotta, ja tilaisuutta hyödynnettiin merkin ensimmäisen oman katuauton esittelyn merkeissä.

Stradale-nimen saanutta uutuutta on ehdittykin jo odotella, koska sitä on testattu varsin pitkään. Kilpa-autovalmistajalle sopivasti Stradale näyttää varsin kisahenkiseltä, ja siinä ei ole edes ovia tai tavallista tuulilasia vakiona. Asiakkaille tarjotaan kuitenkin myös käytännöllisempiä targa- ja roadster-malleja. Lisäksi saataville tulee lokinsiipiovilla varustettu umpikattoinen coupé.
Kilpa-autojen parissa kertynyt osaaminen näkyy myös auton painossa, jota on vakioasussa siunaantunut vain 885 kilon verran. Tästä voidaan kiittää hiilikuidun ja komposiittimateriaalien laajaa käyttöä. Aerodynamiikkaankin on panostettu sen verran, että Stradalen pitäisi tuottaa yli kahden G:n sivuttaiskiihtyvyys nopeassa mutka-ajossa. Autoa tiehen painavaa downforcea syntyy puolestaan 820 kiloa korkeilla nopeuksilla ajettaessa, jos alla on takasiivellä varustettu coupé
Stradalea vauhdittaa 2,3-litrainen turbonelonen, joka on peräisin Fordin hyllystä. Moottoriin on päädytty sen keveyden ja viritysystävällisyyden vuoksi. Myllystä irtoaa noin 400 hevosvoiman teho, ja voimansiirrosta vastaa vakiona kuusipykäläinen manuaali. Lisähintaan tarjolle on kuitenkin tulossa myös automatisoitu yhdellä kytkimellä varustettu vaihteisto. Autossa on lisäksi viimeisintä sukupolvea edustava ajovakaudenhallinta ESP, joka on säädetty saksalaisspesialisti Boschin ja Dallaran yhteistyönä. Ohjaustehostinta ei kuitenkaan ole parhaan mahdollisen tietuntuman takaamiseksi.

Sisustakin on kaukana luksuksesta, mutta siellä on kaikki tarpeellinen nopean ajon kannalta. Verhoilu koostuu lähinnä hiilikuidusta, ja suurin osa napeista on integroitu suoraan rattiin kilpa-autojen tyyliin. Ratin takana oleva ruutukin on peräisin kilpurien maailmasta. Rata-ajoa silmälläpitäen tarjolla on mm. säädettävät iskunvaimentimet sekä ratarenkaat, ja alustan säädöistä vastaa entinen kilpa-autoilija Loris Biccocchi. Hän on tehnyt kehitystyötä myös Bugattille ja Paganille, joten referenssien pitäisi olla kunnossa.
Lotus Exigen ja BAC Monon kaltaiset rataspesiaalit haastavaa Dallaraa aiotaan valmistaa vain 600 yksilöä seuraavien viiden vuoden aikana, ja auton verottomat hinnat alkavat 155 000 eurosta. Italialaissportti on siis kilpailijoihinsa verrattuna kaikkea muuta kuin edullinen, mutta moottoriurheilussa saavutetun maineen varaan lasketaan paljon. Dallaralla on ilmeisesti tarpeeksi faneja, koska ensimmäisen vuoden tuotanto on jo myyty ilman minkäänlaista mainontaa.
Firman perustaja Giampaolo Dallara sai oman yksilönsä jo viime vuonna, ja ensimmäisiä asiakasautoja luovutetaan parhaillaan. Autoja myydään vain suoraan tehtaalta, joten kiinnostuneiden kannattaa varata jo matkaliput Italiaan.
- Lähde Autocar
Kommentoi Facebookissa