LIIKENNEVERKKO Liikenneministeri Anne Berner julkisti tänään etukäteen kohutun liikenneverkkoyhtiönsä selvityksen. Koko selvitys oli ”livahtanut” jo eilen Yleisradiolle, joka pystyi uutisoimaan pääkohdat näin etukäteen. Tahallista tai tahatonta, myös Berner pystyi valmistautumaan esityksessään niihin kohtiin, joihin julkisuudessa oli jo kiinnitetty huomiota.
Tieverkon yhtiöittämisen aikataulu on poikkeuksellisen tiukka, huhtikuussa esitys käsiteltäisiin hallituksen kehysriihessä ja jos suhtautuminen olisi positiivinen, lakimuutokset etenisivät eduskuntaan syksyllä 2017. Uusi yhtiö aloittaisi toimintansa vuoden 2018 alusta.
Kiirettä Berner perusteli maakuntauudistuksella, liikenneverkkoyhtiö Live Oy pitäisi olla valmis ennen maakuntamalliin siirtymistä. Toinen syy – jota Berner ei maininnut – saattaa olla raadollisempi.
Seuraavat eduskuntavaalit pidetään huhtikuussa 2019, ja tunteita herättävä uudistus olisi raju teema vaaleihin. Se saattaisi muuttaa nykyiset poliittiset voimasuhteet täysin.
Autoilijoilta kerätään jo miljardeja
Bernerin esityksen mukaan valtion tieverkko siirrettäisiin perustettavan liikenneverkkoyhtiön Live Oy:n omistukseen, myöhemmin seuraisivat rataverkko sekä meriväylät. Autoilijoita veloitettaisiin jatkossa teiden käyttämisestä.
Suomessa on 454 000 kilometriä tieverkkoa, josta valtion omistamia on vain noin 17 prosenttia eli 78 000 kilometriä. Kunnan teitä on 26 000 kilometriä ja yksityisteitä sekä metsäautoteitä 350 000 kilometriä.
Valtio käyttää perusväylänpitoon vuosittain noin miljardi euroa, ja se ei ole riittävästi, sillä korjausvelkaa syntyy koko ajan. Mutta valtio myös kerää nykyisin joka vuosi autoilijoilta erilaisina veroina laskentatavasta riippuen viidestä miljardista lähes kahdeksaan miljardiin euroon.
Miksi autoilijoilta käytettävää rahaa ei käytetä tieverkoston ylläpitoon? Kerätäänhän Yle-veroakin ja se käytetään korvamerkittynä Yleisradion ylläpitämiseen?
Tähän ei ministeri Berneriltä saatu selkeää vastausta, kyse on poliittisesta tahdosta ja erikoistapauksesta. Ministeri Bernerin mukaan käyttömaksut on helpompi kohdistaa kuin verot.
Näin veroja muutettaisiin
Selvityksen mukaan autovero poistettaisiin kokonaan. Tästä aiheutuisi arviolta 853 miljoonan euron menetys valtiolle. Ajoneuvoveron poisto laskisi uusien autojen hintoja, mutta myös kaikkien käytettyjenkin autojen hintoja. Asia realisoituisi silloin, kun omistaja tarjoaisi vanhaa autoaan vaihdossa, siitä maksettaisiin vähemmän.
Autovero otettiin käyttöön aikoinaan väliaikaisesti valtion huonon rahatilanteen vuoksi vuonna 1958, mutta pikku hiljaa se jäi pysyväksi. Samoin ajoneuvovero otettiin väliaikaisena käyttöön vuonna 1976, mutta väliaikaiseksi siitä ei jäänyt kuin tuulilasiin kiinnitetty tarra.
Tempoilevalta tuntuu myös se, halutaanko verottaa kulutusta vai omistamista. Ajoneuvoveroa nimittäin nostettiin vuonna 2013 noin 420 miljoonalla, nyt sitä laskettaisiin 547 miljoonalla. Polttoaineveroa laskettaisiin nyt 200 miljoonalla eurolla, kolme viikkoa sitten sitä nostettiin 100 miljoonalla.
Mistä sitten syntyisivät lisätulot tieverkkojen hoitoon, Bernerin lupailema yli miljardi euroa? Jos käyttömaksuja rahastaisivat yksityiset yhtiöt, ne ottaisivat osansa keräämistään tuloista. Konkreettisiksi uusiksi maksajiksi Berner ei osannut nimetä kuin ulkomaisen rekkaliikenteen ja bussit sekä ”väyläverkkoa hyödyntävät yhtiöt”.
Mökkitiellä ajaminenkin maksaa
Kaiken kaikkiaan liikenteen veroja alennettaisiin 1,6 miljardilla eurolla. Verojen menetyksen vastapainoksi liikenneverkkoyhtiö perisi asiakkailtaan tienkäyttömaksuja. Keskimäärin maksu olisi 539 euroa autoilijalle vuodessa.
Jos henkilö ajaa pääsääntöisesti omaa mökkitietään sekä kunnan teitä kirkonkylälle ja takaisin, mistä hän maksaisi käyttömaksua? Berner kertoi kaikille tulevan minimimaksun olevan ”pari sataa euroa” vuodessa.
Ristiriitaista kyllä, syrjäseudulla asuva ja suuripäästöisellä autolla paljon ajava henkilö taas säästäisi eniten valitessaan kiinteän kuukausimaksun seurantalaitteen sijaan. Eli toiminta ei ohjaisi päästöjen vähentymiseen.
Monelta taholta tyrmätyistä seurantalatteista ministeri oli harvinaisen hiljaa. Se kuitenkin selvisi, että jos kaupunkilainen haluaisi edullisimman käyttömaksun, se perustuisi seurantaan, jolloin autoilijoiden musta laatikko olisi pakollinen.
Valtiovarainministeri vastaa veroista
Bernerin liikenneverkko ei ole sama hanke kuin hallituksen sopima liikennekaari. Tästä asiasta on ollut epäselvyyttä, ja Berner joutui myös asiaa korostamaan esityksessään. Samoin Berner mainitsi erikseen valtiovarainministeriön varabudjettipäällikön olleen valmistelussa mukana.
Liikenneministeriö ja valtiovarainministeriö ovat nimittäin olleet valmistelun suhteen muutamaan otteeseen törmäyskurssilla, kun liikenneministeriön virkamiehet ovat talloneet valtiovarainministeriön yli, kuten kirjoitimme artikkelissa Tämä on skandaali – Bernerin liikenneverkko livautettiin viime hetkellä raporttiin.
Liikenneministeriö tai ministeri Berner itse eivät päätä yhdestäkään veromuutoksesta. Ne valmistellaan valtiovarainministeriössä. Valtiovarainministeri on kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo.
Jo eilen puolueen äänenkannattajamedia Verkkouutiset osasi kertoa nimettömiin lähteisiinsä vedoten, että valtiovarainministeriössä ei valmistella autoveron poistamista. Ministeriössä ei valmisteltaisi myöskään ajoneuvoveron tai polttoaineveron laskemista.
Perussuomalaiset sanoutuivat irti
Keskustan ja kokoomuksen kolmas hallituskumppani on perussuomalaiset. Puolustusministeri Jussi Niinistö kertoi tänään Bernerin esittelyn jälkeen puolueen kannan selväsanaisesti omassa blogissaan:
”Liikenneverkon kunnossapitäminen tai päästövähennystavoitteet eivät edellytä sitä, että julkisin varoin rakennettu omaisuus yhtiöitetään ja kansallisomaisuudella tehdään bisnestä kansalaisten kustannuksella.”
Perussuomalaiset ovat huolissaan myös kansalaisten nyt omistamien autojen arvosta.
”Nyt esitetty liikenteen verotuksen rakenteen muutos romahduttaisi käytettyjen autojen arvon ja tyrehdyttäisi niiden kaupan. Jo kertaalleen autoveron maksaneet maksaisivat autoveron uudelleen käyttömaksuina.”
Puolue sen sijaan tukee sitä vaihtoehtoa, että parlamentaarisesti sitoudutaan hoitamaan liikenneverkon korjausvelka kuntoon.
Näyttää siltä, että Anne Bernerin kohtalo on nyt valtiovarainministeri Petteri Orpon käsissä. Jos Bernerin suurhanke yhtiöineen kaatuu, hänen on erittäin vaikea toimia jatkossa enää liikenneministerinä.
- Tästä Trafin laskurista voit tarkistaa miten Bernerin liikenneverkkomalli vaikuttaisi sinun maksuihisi.
Kommentoi Facebookissa