LAPPI Matkailua avartaa tunnetusti myös kukkaroa. Vaikka ulkomaat houkuttelevat edullisuudellaan, niin onneksi myös kotimaan matkailuun käytetään rahaa. Toiset enemmän ja toiset vähemmän, mutta ainakin tunturiin tullessa syödään ja juodaan hyvin.
Viimeisimmän Lapin Matkailutilastollisen vuosikirjan mukaan turismi tuo alueelle noin 500 miljoonaa euroa vuosittain. Rekisteröityjä yöpymisiä on kaksi ja puoli miljoonaa, joista yksi miljoona on kansainvälisiä turisteja. Rekisterijärjestelmään kuulumattomia majoituspaikkoja ja sitä kautta yöpymisiä uumoillaan olevan lähes saman verran lisää. Rahaa käyttävät avokätisimmin kiinalaiset ja japanilaiset, seuraavina tulevat USA, Ranska ja Italia.
Matkailuyrityksiä Lapissa oli vuonna 2011 noin 1 600 kappaletta, määrä on kasvanut joka vuosi keskimäärin 6,4 prosenttia ja yritykset työllistivät lähes 5 000 työntekijää.
Lumi tuo jälleen turistit, ja turistit tuovat eurot. Ja niillä euroilla elävät paikalliset yrittäjät työntekijöineen.
Sesongin sisässä sesonki
Äkäslompolossa Suomen suurinta kyläkauppaa luotsaava Sampo Kaulanen tuntee Lappiin valuvien turistien ostokäyttäytymisen.
– Perhelomilla on varattava monikertainen määrä jauhelihaa ja sipsejä. Vastaavasti kun käyntiin pyörähtää aikuisten vauhtiviikot, Pirkka-oluelle ja hiillosmakkaralle on raivattu runsaasti lisätilaa, kauppias Kaulanen tiivistää.
Vuodesta 2008 lähtien Jounin Kauppaa pyörittänyt Sampo Kaulanen on ehtinyt nähdä jo monenlaisia tilikausia.
– Hyviä, huonoja ja keskinkertaisia. Kaikki on koettu ja jokaisesta myös jotakin opittu. Kassan kilinä on niin monesta asiasta kiinni. Tässä lajissa ei voi luottaa totuttuihin tapoihin eikä myöskään hyvään onneen. Asiakasta on osattava kuunnella herkällä korvalla.
Kaulasen mukaan yllätyksiltäkään ei voi kuitenkaan välttyä.
– Siinä vaiheessa ei hymyilytä, kun esimerkiksi pullokone sanoo sopimuksen irti ja uuden hankintaan on kaivettava 100 000 euroa. Näin kävi hiljattain.
Kyläkauppa joutuu varautumaan eri sesonkeihin, joita Ylläkselläkin riittää jokaiselle vuodenajalle.
– Ja väliin mahtuu vielä muutamia pikkupiikkejäkin. Käytännössä tuotevalikoima on pidettävä tapissa läpi vuoden, sillä kauppa palvelee myös paikkakuntalaisia.
Iloisten yllätysten heinäkuu
Sampo Kaulanen sanoo sesonkien lisääntymisen tuovan kuitenkin lisähaasteita myös asiakaspalveluun.
– Meillä on oltava tuotteita jokaiseen makuun ja kaikille kukkaron vahvuuksille. Valikoimankin täytyy tyydyttää runsaudellaan myös ne vaativimmat asiakkaat. Tämä on ikuisuushaaste, kauppias Kaulanen toteaa.
Talvi on Ylläksellä edelleen ykkönen ja näkyy myös kaupan liikevaihdossa peräti 70 prosenttia parempana kuin kesäkausi.
– Pientä muutosta on havaittavissa, sillä erityisesti heinäkuussa euroja tahkottiin ihan mukavasti. Vuoden takaiseen verrattuna heinäkuun myynti kasvoi lähes 20 prosenttia. Kuitenkin touko-kesäkuun yhteinen liikevaihto on edelleen pienempi kuin pääsiäisviikon.
Muutosten värähtelyistä huolimatta vuoden tili tehdään myös Jounin kaupalla joulukuun ja huhtikuun välisenä aikana, lumikuukausina.
– Jos ei olisi sesonkeja, ei olisi näin isoa kauppaakaan. Ilman vuoden vauhtiviikkoja olisimme hukassa. Kevätsesonki nostaa pystyyn ja syysrykäisy kannattelee. Tähän väliin kun lisätään lasten hiihtolomat, aikuisten virkistäytymismatkat, eläkeläisten retket ja firmojen vierailut, niin kassoillakin riittää jonoa, kauppias iloitsee.
Britit eivät syö Petteriä
Turististien ostokäyttäytyminen vaihtelee sesonkien mukaan.
– Koulujen hiihtolomille on varattava paljon perinteisiä arkituotteita ja helposti valmistettavia, nopeita raaka-aineita. Kana, jauheliha ja makaroni ovat kestohittejä. Ostokäyttäytymiseen vaikuttaa paljon myös hinta, sillä perheet käyttävät hyväkseen plussakortin tarjouksia.
Aikuisten vauhtiviikoille kauppias Kaulanen valmistautuu monipuolisen olutvalikoiman lisäksi myös erilaisilla makkaratuotteilla sekä tietenkin poronlihalla.
Firmat ja kulinaristisia nautintoja hakevat eläkeläiset ovat Sampo Kaulasen mukaan asiakaskunta, joita varten kaupasta on löydyttävä myös erilaisia juustoja, kalaa, leikkeleitä sekä sisäfilettä.
– Vapaaherrat ja -herrattaret suosivat vähän tyyriimpää tavaraa. Samoin kuin ulkomaalaiset, jotka ovat loppupeleissä maistelun mestareita ja ostavat mielellään maapähkinävoin lisäksi myös lähiruokaa.
Myös poronliha on ulkomaalaisten suosiossa.
– Ainoastaan britit katsovat poroa mieluummin aitauksessa kuin lautasella.
Kommentoi Facebookissa