OLYMPIALAISET Lassi Etelätalo onnistui Tokion olympiakisojen keihäsfinaalissa ihan kelvollisesti. Hän oli kahdeksas tuloksella 83,28.
Karsinnassa Etelätalo oli tosin heittänyt pidemmälle.
– Ei ollut ihan niin freesi päivä kuin karsinnassa. Pikkuisen oli jalat pehmeän tuntuiset, niin se teki juoksun hankalammaksi. Ihan ok tulos, sanotaanko näin. Pistesija on ihan ok, mutta ei mitalisijat nyt niin kauaksi kuitenkaan jääneet. Semmoisella huippuonnistuneella heitolla olisi sinne voinut nousta, mutta sitä ei tänään kuitenkaan tullut, hän summasi päiväänsä.
Kaksi ensimmäistä heittoa Etelätalolta epäonnistuivat. Kolmannella heitolla hän selvitti tiensä kolmelle viimeiselle kierrokselle.
– En mä ainakaan alle 80 metrin halunnut jäädä. Se oli semmoinen väkisin heitetty. Runtattu väkisin. Sanotaan näin. Jalat ei siinäkään oikein pelanneet, mutta ylävartalolla sain painettua keihästä asentoon, että lensi sen verran pitkälle, että pääsin kolmelle viimeiselle kierrokselle, hän totesi.
Etelätalon mukaan mitalisija olisi ollut otettavissa. Viimeinen heitto olisi voinut mennä pidemmällekin.
– Viimeisessä heitossa vauhti pikkuisen pysähtyi. Jos olisi nopeammin päässyt tuelle ja saanut keihään asentoon, olisi siinä ollut kyllä saumat. Se on pienestä kiinni kyllä. Ei kultaa varmasti, mutta mitalisija olisi voinut tulla, hän sanoi.
Kisan voitti Intian Neeraj Chopra tuloksella 87,57. Intia sai ensimmäisen yleisurheilun olympiavoittonsa.
Etelätalo onnitteli voittajaa.
– En tunne häntä. Kaikkia pitää onnitella. Voittajia kyllä. Ei tullut yllätyksenä hänen voittonsa. Karsinnassa jo näki, että on kunnossa. On ollut aika varma heittäjä, Etelätalo kuvaili intialaisvoittajaa.
Keihäskisassa myös farssimaisia piirteitä
Tokion kisojen keihäänheitossa heräsi paljon keskustelua kilpailupaikan soveltuvuudesta lajin tarpeisiin. Toisilla heittäjillä rata mureni alta ja aiheutti selkeästi vaaratilanteita.
Tällä kaudella huippukunnossa olleella Saksan Johannes Vetterillä oli erityisen paljon ongelmia. Hän ei voinut heittää radalla kunnolla tekniikkaansa hyödyntäen ja jäi kisassa yhdeksänneksi.
Etelätalolla ei ongelmia radan kanssa ollut.
– Se oli todella hyvän tuntuinen juosta. Semmoinen kimmoisa ja kova. Ei ollut ongelmia tukijalan pidon kanssa. Mutta joillain oli. Erityisesti Johanneksella, Etelätalo sanoi.
Etelätalo korosti, että toisilla heittäjillä, kuten Vetterillä tai 2012 olympiavoittajalla Keshorn Walcottilla ongelma tuli selkeästi esiin. Tämä oli tietysti ikävää, koska kaikki eivät voineet heittää tasollaan.
– Kyllähän Johannes tulee semmoisella voimalla siihen tukivetoon. Tukiaskel on aika pitkä ja se menee enemmän eteenpäin, kun mulla taas tulee ylhäältä alaspäin vähän enemmän. Saksalaisilla ja Walcottilla se vaikutti enemmän. Se on vaan ikävää, että se vaikuttaa lopputuloksiin aika selvästi, Etelätalo sanoi.
Etelätalon mukaan Vetter olisi tekniikkamuutoksilla saattanut kyllä pärjätä finaalissa.
– Kyllähän se paska homma on Johanneksen kannalta, mutta ei sille enää mitään voi. Johanneksella olisi mahdollista heittää pitkälle vähän kevyemmästäkin vauhdista muokatulla tekniikalla, hän totesi.
Tokion uusitulla olympiastadionilla ei ollut aiemmin heitetty keihäskisaa. Rata on nopea juoksijoille, mutta keihäänheitto osoittautui ongelmalliseksi.
Etelätalon ura jatkuu
Etelätalo, 33, oli Dohan MM-kisoissa 2019 neljäs. Tokiossakin irtosi kahdeksas tila. Ura jatkuu ainakin 2022.
– Kyllä ensi vuonna ainakin ura jatkuu. Jonkunhan se Teron paikka näissä finaaleissa on pitänyt ottaa. Tero jäi pois ja mä sain mahdollisuuden päästä näihin kisoihin. En jää varamieheksi. Olen ollut terveenäkin muutaman vuoden, mikä näkyy näissä tuloksissa. Olen saanut terveenä harjoitella. Ei tarvitse varoa mitään paikkaa heittäessä. Olen tiennyt aina, että nämä isot kisat on mun juttu, hän totesi urastaan ja viittasi myös arvokisamenestyjä Tero Pitkämäkeen.
Yli kolmikymppisenä keihäänheittäjällä on kuitenkin haastavampaa.
– Kyllä sen huomaa, että ikääkin on. Ei tässä yhtä tuoreena olla kuin kymmenen vuotta sitten, Etelätalo sanoi.
Etelätalo pääsee pian kotiin, missä odottaa pieni tyttö.
– Helpompaa, kun videopuhelut toimii. Mutta onhan se kiva mennä kotiin tästä ja ottaa syliin ja koskettaa, hän sanoi.
Teksti Otto Palojärvi, Tokio
Lue myös: Aku Partaselta hieno suoritus 50 kilometrin kävelyn ”hautajaisissa”
Kommentoi Facebookissa