ELÄINSUOJELU Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on julkaissut eläinten hyvinvoinnin valvonnan tulokset vuodelta 2017. Raportin mukaan lemmikkieläinkohteisiin on vuonna 2017 tehty aikaisempia vuosia enemmän epäilyyn perustuvia eläinsuojelukäyntejä.
Tarkastusten määrä on ollut Eviran tilastojen mukaan kasvussa koko 2010-luvun.
– Myös SEY:n eläinsuojeluneuvojien tietoon tulee paljon lemmikkieläinten huonoon kohteluun liittyviä ilmoituksia. Vapaaehtoiskentän toimijoiden tuntuma on sama: lemmikkieläintapaukset ovat lisääntyneet viime vuosina selvästi, sanoo Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton vapaaehtoinen eläinsuojeluneuvoja Maija Raatikainen.
Eviran raportin mukaan eläinsuojelukäynnit lemmikkikohteissa ovat olleet suurelta osin aiheellisia. Viranomaiset ovat joutuneet ryhtymään toimenpiteisiin yhä useammassa käyntikohteessa kautta vuosikymmenen.
– Eläinten kaltoinkohtelu on myös meidän kokemuksemme mukaan muuttumassa yhä rajummaksi. Tapaukset, joissa eläin on aivan välittömässä avun tarpeessa, ovat lisääntyneet, sanoo Raatikainen.
Lemmikkieläinten pidon ongelmissa syy on usein ihmisten tietämättömyys eläinten tarpeista. Vakavimmissa eläinsuojelutapauksissa taustalla on usein myös ihmisten uupumusta sekä sosiaalisia ja mielenterveydellisiä ongelmia. Myös suoranaista piittaamattomuutta esiintyy paljon.
– Ihmisten lisääntynyt pahoinvointi ja osattomuus näkyvät eläinten kohtelussa. Kun ihminen putoaa yhteiskunnan kelkasta, eikä pysty huolehtimaan itsestään, ei voimavaroja jää eläinten hoitoon. Usein ongelmana on myös se, että omistajalla ei yksinkertaisesti ole rahaa eläimen terveydenhoitoon tai laadukkaaseen ruokaan, sanoo Raatikainen.
Samaan aikaan lemmikkejä on yhä enemmän ja helpommin kenen tahansa saatavilla.
– Eläin hankitaan usein seuraksi ja lohduksi, mutta jos tietoa tai resursseja eläimen hoitoon ei ole, ovat seuraukset sellaisia, joista saamme lukea lehtien lööpeistä.
Usein ongelmat eläintenpidossa pääsevät kärjistymään, kun niihin ei uskalleta tai osata hakea apua ajoissa.
– Olisi parasta pyytää asiantuntevaa apua ennen kuin tilanne äityy liian pahaksi, sanoo Raatikainen.
Viranomaisvalvonnan resursseja on kuluneella vuosikymmenellä saatu lisää. Tilanne ei kuitenkaan ole vielä riittävän hyvä.
– Esimerkiksi omalla alueellani valvontaeläinlääkärille ei ole palkattu sijaista kesäloman ajaksi. Monet valvontaeläinlääkärit ovat kertoneet myös kokevansa puutteita työturvallisuudessaan joutuessaan tekemään paljon käyntejä yksin. Valvontaviranomaisten vaihtuvuus onkin varsin suurta, Raatikainen kertoo.
SEY:n mielestä eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi tarvitaan tehokkaamman valvonnan lisäksi enemmän ennaltaehkäiseviä toimia ja parempaa lainsäädäntöä.
– Eläimen hankkimisen kynnys saisi olla huomattavasti nykyistä korkeammalla. Eläimen myyjän tulisi pyrkiä varmistamaan, että ostajalla on tarvittavat tiedot, taidot ja resurssit eläimen pitämiseen, sanoo SEY:n toiminnanjohtaja Kati Pulli.
Lue myös: Nauti kesästä turvallisesti koirasi kanssa – punkit, käärmeet ja lämpöhalvaus riskeinä
Kommentoi Facebookissa