TALOUS Lohen hinta on viimeiset kolme vuotta pysytellyt poikkeuksellisen korkeana. Korkean hinnan vuoksi kalan kulutuksen kasvu taittui Suomessa väliaikaisesti. Kirjolohen kysynnän kasvu ulkomailla avasi toisaalta uusia vientimarkkinoita.
Suomen kalamarkkinoilla myydään paljon lohikaloja. Puolet niistä on lohta ja puolet kirjolohta. Lohi tuodaan Norjasta, ja kirjolohesta puolet on kotimaista ja puolet Ruotsissa kasvatettua. Lohen hinta määräytyy maailmanmarkkinoilla ja ohjaa kirjolohen ja monen muun kotimaisen kalan hinnanmuodostusta.
Lohen korkealla hinnalla on ollut vaikutuksia Suomen markkinoihin.
– Lohen tuonti väheni, kun lohesta tuli kallista. Perinteiset lohikalakampanjat päättyivät, ja vuosia jatkunut kalan kulutuksen kasvu taittui väliaikaisesti. Kotimaisten kalojen kysyntä on edelleen korkea, mutta niiden tarjonta ei vastaa kysyntää, kertoo erikoistutkija Jari Setälä Luonnonvarakeskuksesta.
Kirjolohen kansainvälisen kysynnän kasvu avasi suomalaisille kirjolohen vientimarkkinoita Eurooppaan. Lohen tuonnin supistumisen ja kirjolohen viennin kasvun seurauksena lohikalojen kokonaistarjonta kotimarkkinoilla vähentyi viidenneksellä vuodesta 2014 vuoteen 2016.
Kalateollisuudella oli syksyllä 2016 ja keväällä 2017 pulaa jalostuksen raaka-aineesta, ja osa jalostajista ajautui taloudellisiin ongelmiin.
Lohen hinnat ovat loppusyksyllä 2017 palautuneet normaalimpaan hintatasoon. Maailmanmarkkinahinnat ovat laskeneet, ja vähittäiskaupassa on jälleen ollut lohikampanjoita.
– Loppuvuodesta hinnat yleensä nousevat, koska lohikalojen kysyntä on jouluna parhaimmillaan. Suomalaiset arvostavat joulupöydässään kraavattuja ja kylmäsavustettuja lohituotteita, mätiä ja monia muitakin kalaherkkuja, Setälä toteaa.
Kommentoi Facebookissa