MAATALOUS Pieksämäkeläisellä Risto Laitisella on syytä leveään hymyyn, sillä loppuvuodesta valmistunut 72-paikkainen robottipihatto ei noussut pystyyn yhden eikä ihan kahdenkaan pysähdyksen taktiikalla.
– Riippumattomista syistä aikataulu hieman yskähteli, joten projektin maaliin vieminen on vaatinut sitä kuuluisaa talvisodan henkeä. Mutta, nyt on hyvä. Uusien tuotantotilojen myötä maidontuotanto nostetaan uudelle tasolle ja robottilypsyyn siirtyminen lisää mukavasti myös omaa työintoa. Robotti on erinomainen kannustin myös karjanjalostuksessa, Risto luonnehtii tyytyväisenä.
Risto ja kotisairaanhoitajana työskentelevä Heidi ottivat isännän kotitilan nimiinsä vuonna 2004. Ennen sukupolvenvaihdosta Risto työskenteli kahdeksan vuoden ajan Suonenjoella sijaitsevalla koulutilalla karjanhoitajana sekä työnjohtotehtävissä.
– Vauhdin ottaminen vieraan leivissä oli arvokas kokemussarja, mutta saappaat toivat kuitenkin takaisin kotiin. Isännyyden vanavedessä opiskelin myös agrologiksi, sillä maajussillakin on hyvä olla takataskussaan ammatillinen liikkumavara.
”Iskän paikka on kotona!”
Isännän vaihdoksen aikoihin Laitisen parsinavetassa oli 14 lypsävää, vähän nuorkarjaa sekä 20 hehtaaria peltoa. Samaan aikaan kun isäntä valmistui agrologiksi, tilan navetta peruskorjattiin. Tämän yhteydessä lisättiin lypsylehmäpaikkoja sekä muutettiin vanha laakasiilo kylmäpihatoksi.
– Näin saimme nostettua lypsävien määrän viiteentoista sekä sonnien ja nuorkarjan pääluvuksi noin 45.
Toissa vuonna Laitisen tilalla luovuttiin kuitenkin sonnien kasvatuksesta ja keskityttiin kasvattamaan hiehoja tulevaa pihattoa ajatellen.
– Polku tähän hetkeen oli hieman mutkainen. Olimme muutama vuosi sitten tilanteessa, jolloin vaihtoehtoja oli kaksi; joko jäähdyttely tai laajentaminen. Jopa vieraan työt kävivät mielessä, mutta 11-vuotias Oskari-poika lausui taikasanat ”meidän iskä ei käy töissä, se on kotona!”
Päätös lypsypihaton rakentamisesta tehtiin vuonna 2016 ja sen jälkeen Laitisen tilalla ryhdyttiin tuumasta toimeen.
– Kiersimme navetoita aistit avoimina ja saimme erinomaista taustatukea myös Navettarastit-koulutuksesta. Hyvän tsemppiryhmän ansiosta suunnitelmat kirkastuivat. Päällimmäisenä ajatuksena oli, että lypsyn hoitaa robotti ja työtä helpotetaan myös muun tekniikan avulla.
Yhden ihmisen hallittavissa
Isäntäväki pitää myös tärkeänä, että pohjaratkaisu on yksinkertainen, mutta toimiva.
– Halusimme perhenavetan, joka on yhden ihmisen hallittavissa. Tilat ovat selkeät, helposti muunneltavissa ja laajennusvara löytyy myös toiselle robotille. Lisäksi kaikki toiminnot on keskitetty saman lipan alle. Pihatossa ei ole laattaa, laminaattia eikä keittiötä, mutta toimintaympäristö on kuitenkin ajanmukainen ja viihtyisä, Risto-isäntä luonnehtii tyytyväisenä.
Kolmirivisen makuuparsipihaton rakennustyöt alkoivat vuoden 2018 kesällä. Rinteeseen rakentaminen kuitenkin yllätti ja sekoitti samalla budjettia, sillä täyttömaata jouduttiin ajamaan noin 3 600 kuutioita. Alkuyllätysten jälkeen teräsrunkoinen Conexx-halli alkoi nousta kuitenkin vauhdilla.
– Teräksinen vaihtoehto soveltui sekä kukkarolle että aikataululle. Myös pitkäikäisyys puolsi valintaa.
Säästöä kilpailutuksella
Risto sanoo harjoittaneensa koko projektin ajan tinkauksen, kilpailuttamisen ja könttäkaupan taktiikkaa.
– Kilpailutin kaikki. Jopa hallipaketeissa oli 78 000 euron hintaero. Säästöä tuli myös keskittämisellä, sillä esimerkiksi robotin, navettakalusteiden ja mattojen toimittajaksi valikoitui DeLaval.
Valaistuksen suhteen tilalla päädyttiin energiaystävällisiin, mutta tehokkaisiin ledeihin.
– Ilmanvaihdosta huolehtii ilmapaljeseinät. Mietin viimeiseen asti kennolevyjä, mutta hallin matala sokkeli sekä hinnakkaampi automatiikka ratkaisi pelin. Vaihto toi säästöä lähemmäs 7 000 euroa.
Pihaton käyttöönoton aikataulu oli viimeiseen asti hieman auki.
– Onhan tämä rohkeutta vaativa projekti, mutta jos jäädään odottamaan niin sanottua oikeaa hetkeä, niin sitä ei tule koskaan. Nyt ehdin kuitenkin omalla työpanoksellani maksaa navetan pois.
Lue myös: Eläinten hyvinvoinnista ei Remeksen tilalla tingitä – ”Omaa osaamistaan ei kannata aliarvioida”
Kommentoi Facebookissa