Maakuntavero on vastatuulessa – ”Käyttöönotto kohdistaisi kiristyspaineen työn verotukseen”

Parlamentaarinen komitea on tarkastellut eri vaihtoehtoja maakuntaveromalliksi.

Parlamentaarinen komitea on tarkastellut eri vaihtoehtoja maakuntaveromalliksi. (Kuva Hanne Salonen/ Eduskunta)

Veron tarpeellisuutta tulisi arvioida vasta, kun hyvinvointialueiden toimivuudesta on saatu kokemusta.

MAAKUNTAVERO Maakuntaveron käyttöönottoa selvittävän parlamentaarisen komitean mietintö valmistui viime viikolla. Parlamentaarisen maakuntaverokomitean tehtävänä oli selvittää ja arvioida maakuntien verotusoikeutta maakuntien rahoituslähteenä.

Komitean toimeksianto perustui pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman kirjaukseen, jonka mukaan maakuntien verotusoikeus valmistellaan parlamentaarisessa komiteassa. Hallitus on sopinut, että maakuntavero tulisi käyttöön viimeistään vuonna 2026.

– Maakuntaverokomitean mietintö on ensimmäinen maakuntaverosta tehty kattava selvitys. On arvokasta, että meillä on nyt asiantuntijoiden tuottamaa tietoa maakuntaverosta, kommentoi parlamentaarisen maakuntaverokomitean puheenjohtaja, keskustan kansanedustaja Esko Kiviranta.

Komitea kertoo arvioineensa maakuntaveroa eri näkökulmista ja tarkasteli sen edellyttämiä muutoksia verojärjestelmään ja verotuloihin perustuvaan tulopohjien tasausjärjestelmään.

Komitean mietinnössä tarkastellaan maakuntaveron lähtökohtia sekä sote-uudistuksen yhteydessä perustettavien hyvinvointialueiden tehtäviä ja rahoitusta kolmen skenaarion avulla, ei maakuntaveroa lainkaan, pieni maakuntavero tai laaja maakuntavero.

Komitean työssä havaittiin sekä maakuntaveron käyttöönoton puolesta, että sitä vastaan puhuvia seikkoja. Mietinnön mukaan keskeisimmät maakuntaveron käyttöönottoa tukevat argumentit liittyvät alueellisen itsehallinnon vahvistamiseen, taloudellisiin kannustimiin sekä investointien rahoitukseen.

”Lähtökohtaisesti verotusoikeus motivoisi päättäjiä ja kannustaisi tehokkaaseen taloudenpitoon, kun valta ja vastuu palveluiden tuottamisesta ja rahoittamisesta olisivat samalla taholla. Verotusoikeuden myötä alueen päättäjät olisivat asukkaille tilivelvollisia sekä palveluiden että verotuksen tasosta.”

Juttuvinkki: Kuntaverovertailussa eroja jopa tuhansia euroja asuinpaikan mukaan – Helsingissä verotetaan kevyesti

Maakuntaveron käyttöönottoa vastaan puhuvista seikoista keskeisimmät ovat sen työn verotukseen aiheuttama kiristymispaine sekä alueiden eroista seuraavat riskit verotuksen alueellisten erojen kasvuun ja palveluiden yhdenvertaisuuden heikkenemiseen.

”Maakuntaveron veropohjana tulisi käytännössä kyseeseen ansiotulot. Maakuntaveron käyttöönotto kohdistaisi kiristyspaineen siten työn verotukseen, jonka kireys on jo nyt verojärjestelmämme keskeisin ongelma. Lisäksi verotuksen kiristymispaine olisi alueittain erilainen, mikä johtaisi veroprosenttien alueittaiseen eriytymiseen. Tämä heikentäisi alueellista yhdenvertaisuutta ottaen huomioon kunnallisverotuksessa jo nykyisin olevat alueelliset erot.”

Komitea on päätynyt siihen, että pelkästään sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävien siirtäminen hyvinvointialueille ei vielä luo perustetta maakuntaverolle.

”Maakuntaveron käyttöönoton tarpeellisuutta tulisi arvioida siinä vaiheessa, kun hyvinvointialueiden rahoitusmallin toimivuudesta on saatu riittävästi kokemusta ja jos tehtäväkenttää mahdollisesti olennaisesti laajennetaan. Tällöin tulisi tarkastella laajasti julkisen sektorin tehtäviä, rahoitusta ja veronsaajien asemaa.”

”Vaikka tehtäviä laajennettaisiin esillä olleiden laajempienkin vaihtoehtojen mukaisesti, komitea katsoo, etteivät näiden tehtävien siirrot ole vielä sellaisia, joilla hyvinvointialueiden omaa verotusoikeutta voitaisiin perustella.”

Komiteamietintöön sisältyy neljän jäsenen eriävät mielipiteet. Yhteisessä mielipiteessään vihreiden kansanedustaja Mari Holopainen ja vasemmistoliiton kansanedustaja Pia Lohikoski toteavat, että komitean raportissa päädytään tarkastelemaan hyvinvointialueiden verotusoikeutta varsin yksipuolisesti. Heidän mukaansa on haasteellista, jos valmistelua ei vietäisi eteenpäin ripeästi.

Kansanedustaja Anna-Kaisa Ikonen puolestaan sanoo, että Kokoomus kannattaa matalaa ja kannustavaa työn verotusta, eikä voi yhtyä maakuntaverokomitean johtopäätöksiin siltä osin, kun ne jättävät oven auki uudelle kokonaisverorasitusta kiristävälle maakuntaverolle.

Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen taas lausuu, että hallituksen tulisi pystyä esittämään yhteinen ratkaisu eduskunnalle sen sijaan, että hallituspuolueet jättävät parlamentaarisissa komiteoissa – maakunta ja maakuntaverokomiteat – mietintöihin eriäviä mielipiteitä.

Lue myös: Ensi vuosi katkaisee pienituloisia suosivan veropolitiikan – kaikkien palkansaajien tuloverotus kiristyy hieman

Kommentoi Facebookissa