Maamme arvostetuin naistaidemaalari – Helene Schjerfbeckin syntymäpäivä on myös Suomen kuvataiteen päivä

Helene Schjerfbeckin Tanssiaiskenkien mallina on taiteilijan pitkäsäärinen serkkutyttö.

Helene Schjerfbeckin Tanssiaiskenkien mallina on taiteilijan pitkäsäärinen serkkutyttö. (Kuva Sotheby)

Suomi oli ensimmäinen länsimainen maa, jossa sallittiin naisten taideopiskelu.

TAIDE Helene Schjerfbeckin elämä oli kuin surullinen satu, kuvailee Tuulikki Valkonen taiteilijan tarinaa teoksessa Suomalaiset maalarit Pariisissa (Tammi). Helsingissä vuonna 1862 syntynyt maamme maineikkain naistaiteilija viettää 10. heinäkuuta syntymäpäiväänsä – päivä on nimetty myös Suomen kuvataiteen päiväksi.

Helenen isä, konepajan toimistopäällikkö kuoli keuhkotautiin tytön ollessa 13-vuotias, ja perinnöksi tytär sai vain lyhyen virrenvärssyn. Äiti oli tilanomistajan tytär, mutta ompeli hienostorouville brodyyrikauluksia perheen elättämiseksi.

Onnellinen sattuma syntyi, kun Helenen opettaja näytti piirroksen ostoksille lähtevästä kissaemosta Adolf von Beckerille.

– Ovatko ne tytön tekemiä? Hänen on saatava vapaapaikka piirustuskoulussa!

Suomi oli ensimmäinen länsimainen maa, jossa sallittiin naisten taideopiskelu, ja näin nuori Helene istui aikuisten joukossa tekemässä piirustusharjoituksia.

Helene on oli syntymänimeltään Helena, vietettyään aikaa Pariisissa hän oli itse alkanut kirjoittaa nimensä Heleneksi. Perhepiirissä kutsumanimi oli kansanomaisemmin Elli.  Pariisissa vuonna 1881 Helene Schjerfbeckistä tuli Académie Colarossin oppilas.

Schjerfbeck myös kihlautui ruotsalaisen taiteilijan kanssa, mutta kihlaus purkautui kun miehen suku epäili Helenen sairastavan tuberkuloosia. Helene Schjerfbeck oli nelivuotiaana kaatunut portaissa, hänen lonkkansa oli murtunut ja toinen jalka jäänyt toista lyhyemmäksi. Schjerfbeck ontui koko elämänsä – eikä mennyt koskaan naimisiin.

Helene Schjerfbeckin tuotanto sai aluksi vaikutteita ranskalaistyylisestä realismista ja ulkoilmakuvauksista, jopa historiallisista maalauksista, kunnes hänen tyylinsä siirtyi kohti kokeilevuutta ja henkilökuvia. Tunnettuja ovat varsinkin Helene Schjerfbeckin omakuvat.

Kallein taiteilijan maalaus on kuitenkin jo 21-vuotiaana vuonna 1882 maalattu Tanssiaiskengät, josta maksettiin peräti 3,9 miljoonaa euroa Sothebyn huutokaupassa vuonna 2008. Schjerfbeck teki maalauksesta myöhemmin vielä pelkistetymmän version.

Taulun mallina on hänen serkkunsa, pankinjohtajan tytär Esther Lupander. Helsingin-kodin palmusalissa yritettiin suostutella vikuroivaa nuorinta tyttöä pukeutumaan parhaimpiinsa, ja niin loppujen lopuksi kävi. Äkeissään oleva tyttö istahti mustassa samettijakussa ja valkoisessa musliinihameessaan kiristämään tanssikenkien nauhoja.

Taulua kutsuttiin aluksi Heinäsirkaksi, johtuen serkkutytön pitkistä sääristä. Arvostelijat totesivat, että kellään ei edes voisi olla niin pitkiä jalkoja.

– Silloin ette ole nähnyt Esther Lupanderia, taiteilija vastasi.

Helen Schjerfbeckin maalaukset olivat suosittuja jo taiteilijan elinaikana, erityisesti 1930-luvulta lähtien. Viimeiset vuotensa hän sairasteli ja vietti maalaten Tukholman lähellä Saltsjöbadenin kylpyläkaupugissa, jossa hän kuoli 23. tammikuuta vuonna 1946.

  • Ateneumin tuottaman videon Helene Schjerfbeckin maalauksesta ”Toipilas” löydät tästä.
Helene Schjerfbeck: Omakuva
Helene Schjerfbeck: Omakuva (1915)

Kommentoi Facebookissa