MAATALOUS Hyrynsalmelaisella Veijolan maitotilalla ollaan uuden edessä, sillä viime vuoden lopulla tilalla otettiin käyttöön takalypsyasemalla varustettu pihatto. Tilan isäntäpari Martta ja Veijo Heikkinen ovat syystä tyytyväisiä, sillä vielä muutama vuosi sitten uudesta navetasta ei uskallettu edes haaveilla.
Taustalla oli vuosia kestänyt vastoinkäymisten suma, jonka myötä kolmenkymmenen lehmän maitotila ajautui väärille kierteille ja pysäyttämättömään syöksykierteeseen.
– Tilanpito yhtymänä ei enää toiminut, kalusto hajosi käsiin ja keskituotos romahti. Konkurssi oli viimeistä pönkää vaille valmis, Veijolan tilan uusi luotsikaksikko, Martta ja Veijo taustoittavat.
Martta ja Veijo kuitenkin halusivat, että isännän kotitila jää perheeseen. Niinpä sukulaisen kanssa vuonna 1984 perustettu maatalousyhtymä purettiin ja tila jaettiin vuonna 2014 kahtia. Tai se mitä siitä oli jäljellä.
– Perheelleni jäi tilasta se puolikas, johon kuului 90-luvulla laajennettu navetta, 15 hehtaaria peltoa sekä reilut kolmekymmentä hehtaaria metsämaata. Myös kalusto ja karjamäärä puolitettiin. Olisimme olleet halukkaita ostamaan koko karjan, mutta toinen osakas halusi myydä oman osuutensa teuraaksi.
Martan mukaan myös jäljelle jäänyt konekanta oli niin heikkolaatuista, että tämän takia jopa vuoden 2014 rehusato meni lähes kokonaisuudessaan pilalle epäonnistuneen säilönnän takia.
– Remonttikuntoisella traktorilla ja vanhalla kärryn rämällä ei ihmeitä tehdä. Onneksi naapuritiloilta pystyimme ostamaan sen verran rehua, että selvisimme talven ylitse seuraavaan kauteen, Martta kiittelee.

Perheen voimin
Vetovastuu maitotilasta siirtyi vuonna 2015 perheen Martta-äidille. Samalla tila nimettiin Veijolan tilaksi.
– Toimin aikaisemmin taustajoukoissa ja keskityin äitinä olemiseen kahdeksalle lapsellemme. Siinä sivussa tein myös kanttorin hommia. Hyppy maatalousyrittäjäksi tapahtui kuitenkin luontevasti, sillä taustalla on kytevä palo maatalouteen.
Vastuu tilasta ja tilanpidosta on sujunut olosuhteet huomioon ottaen muutenkin mallikkaasti.
– Kiitos tästä kuuluu perheelleni, sillä mies, lapset ja myös miniät ovat olleet alusta lähtien mukana ja varmistaneet, että nenä pysyy vedenpinnan yläpuolella.
Martta ja Veijo sanovat lähteneensä liikkeelle täysin alusta. Vanhassa ja aikansa eläneessä parsinavetassa riitti korjattavaa.
– Alussa tehtiin vain välttämättömimmät toimenpiteet, kuten parsikalusteiden ja vesiputkien uusiminen. Kaiken keskiössä oli kuitenkin eläinten hyvinvointi ja sen parantaminen.
Korjausliikkeet tuottivat toivottua tulosta. Parissa vuodessa tilan keskituotoskin saatiin nostettua viidestä tuhannesta kilosta reiluun kymmeneen tuhanteen. Isäntäpari sanoo ottaneensa tavoitteeksi, että tila nostetaan jaloilleen määrätietoisesti, mutta järkevin askelmerkein.
– Investoinnit on mietitty tarkkaan, mutta kuitenkin siten, että ne auttavat eteenpäin. Esimerkiksi peltojen kunnostusta ja -ojitusta on riittänyt jokaiselle vuodelle. Tällä hetkellä käytössämme on vuokramaat mukaan lukien vajaat 200 hehtaaria. Olemme erittäin kiitollisia kaikille niille, jotka ovat antaneet peltonsa vuokralle ja käyttöömme.

Taitavia tekijöitä
Muutaman vuoden sisällä tilan 32 parsipaikkaa olivat täynnä ja karjamäärän lisääntyminen merkitsi lisätilojen tarvetta. Entisessä navetassa tulivat seinät vastaan, joten Veijolan tilalla ryhdyttiin miettimään kokonaan uutta pihattoa.
– Kiersimme navetoita ja noukimme talteen pienimmätkin vinkit. Pitkä harkinta-aika oli kuitenkin eduksi, sillä kilpailuttamisen ja viivästysten ansiosta moni huono ratkaisu jäi tekemättä. Lisäksi toissa vuoden lopussa meille tarjoutui mahdollisuus ostaa lopettavalta tilalta nuorkarja, 19 lehmää sekä vuokrata tilan navetta.
Samalla kun Heikkisen perhe rakennutti uutta pihattoa, lehmät lypsettiin kahdessa navetassa. Päivät olivat pitkiä, mutta oman perheen voimin saatiin tämäkin urakan kunnialla maaliin. Viime marraskuussa Veijolan tilalla otettiin käyttöön 101-paikkainen, takalypsyasemalla varustettu pihatto. Tällä hetkellä lypsyssä on 79 lehmää.
– Mieliala on todella korkealla. Vanhan navetan työmäärä on sen verran tuoreessa muistissa, että pihaton myötä kuorman kevennys on ollut todella valtava.
Tilan nuorkarja hoidetaan vanhassa navetassa, mutta isäntäväellä on kuitenkin haaveena rakennuttaa tulevaisuudessa myös nuorkarjalle uusi kylmäpihatto. Sen aika ei kuitenkaan ole vielä. Nyt painetaan investointien suhteen jarrua ja keskitytään olennaiseen. Heikkisen perheen mukaan pihatto ja sen automatiikka vaatii totuttelemista ja uuden opettelua.
– Myös aperuokintaan siirtyminen vaatii osaamista, mutta onneksi lomittajina toimineille Miikalle ja Juhanille apeseoksen tekeminen on muilta tiloilta tuttua.
Martta ja Veijo haluavat antaa erilliset kiitoksensa myös Pro Agrian asiantuntijoille.
– He ovat tukeneet, neuvoneet ja olleet alusta saakka nostamassa tilaa jaloilleen. Myös maajussien omista nettiryhmistä olemme saaneet arvokasta ja ennen kaikkea ruohonjuuritason neuvoja ja opastusta. Ilman vahvaa turvaverkostoa emme olisi tässä, Heikkiset kiittelevät.
- Haastattelu on julkaistu aikaisemmin Suomalainen Maaseutu -lehdessä
Kommentoi Facebookissa