Maatilan ovet avautuvat myös kaupunkilaisnuorille – ”Haluamme tarjota aitoja elämyksiä”

Virpi ja Reijo Kantonen ovat isännöineet Reijon kotitilaa vuodesta 1990 lähtien.

Virpi ja Reijo Kantonen ovat isännöineet Reijon kotitilaa vuodesta 1990 lähtien. (Kuva Anne Anttila)

Perinteitä vaalivalla lypsykarjatilalla kiinnitetään ympäristön lisäksi huomio myös karjan hyvinvointiin.

MAATALOUS Pylkönmäellä sijaitseva Virpi ja Reijo Kantosen maidontuotantotila on kuuluisa siitä, että tila avaa ovensa eri-ikäisille kaupunkilaisnuorille.

– Haluamme antaa myös heille mahdollisuuden kokea maaseudun elämä ja sen ihmeet ihan käytännössä. Nuorissa on maaseudun tulevaisuus ja tavoitteenamme olla omalta osaltamme tukemassa myös tätä, Virpi ja Reijo luonnehtivat hymyillen.

Kantoset ovat isännöineet Reijon kotitilaa vuodesta 1990 lähtien. Sukupolvenvaihdoksen jälkeen agrologiksi kouluttautunut Reijo ja nuorisotoimenohjaajaksi opiskellut Virpi aloittivat tilan pidon perinteisessä, noin 30 lypsävän parsinavetassa. Kymmenkunta vuotta sitten tilalle nousi nykyinen, yhden robotin pihatto.

– Navettaa päivitettiin tarpeen mukaan, mutta lehmäluku pysyi pitkään reilussa kolmessakymmenessä. Tällä hetkellä lypsäviä on noin 70 ja tällä määrällä mennään ainakin toistaiseksi.

Laajennustakin ollaan mietitty, mutta aika näyttää milloin ja missä muodossa.

– Olemme hyvin pitkälle vuokrapeltojen varassa, joten laajennus merkitsisi samalla myös peltopinta-alan lisäämistä.

”Arvostamme yksinkertaista ja kaunista”

Virpi-emäntä kuvailee Reijoa perinteitä vaalivaksi isännäksi.

– Olemme halunneet säilyttää tilan perheviljelmänä. Arvostamme yksinkertaista ja kaunista, joka näkyy ennen kaikkea ympäristön siisteydessä. Jopa vuokrapellot pyritään pitämään mahdollisimman hyvin hoidettuina, Reijo täsmentää.

Reijo Kantonen sanoo olevansa perinteitä vaaliva perheviljelijä. – Laatu korvaa määrän ja arvostan suuresti myös ympäristön siisteyttä.
Reijo Kantonen sanoo olevansa perinteitä vaaliva perheviljelijä. – Laatu korvaa määrän ja arvostan suuresti myös ympäristön siisteyttä. (Kuva Anne Anttila)

Ympäristön lisäksi hyvinvointi näkyy myös tilan ayrshirekarjassa.

– Panostamme kokonaisvaltaiseen laatuun ja sen eteen teemme myös töitä. Karjanjalostuksen ydintavoite on kestävärakenteinen ja terve lehmä, mutta laadukkaaseen lopputulokseen pääsemiseksi korostamme myös eläimen luonnetta, tuotosta sekä utarerakennetta.

Jalostuksesta kiinnostunut Virpi-emäntä vastaa pääsääntöisesti myös karjan siemennyksestä.

– Ayrshire on tuttu rotu ja sopeutunut tilan olosuhteisiin todella hyvin. Myös terveyden ja keskituotoksen suhteen voimme olla todella tyytyväisiä, Virpi-emäntä iloitsee.

Pellonpiennarpsykologiaa

Maidontuotannon tulevaisuuteen Kantosten maitotilalla suhtaudutaan vakavasti, mutta luottavaisin mielin.

– Kukaan ei ole säästynyt viime vuosien syöksykierteestä kuivin jaloin. Myös meidän tilalla on jouduttu rakentamaan pieni turvaverkko, ettei tarvittavaa kehitystä tarvitse kokonaan pysäyttää, isäntäpari muotoilee.

Vaikeina aikoina Kantosten tilalla on totuttu peilaamaan tosiasioita myös tontin rajojen ulkopuolelta. Välillä on hyvä katsoa kauas nähdäkseen lähelle.

– Käytännössä tämä tarkoittaa avointa keskustelua asiantuntijoiden, yhteistyökumppaneiden tai vaikkapa naapureiden kanssa. Näistä kun poimii parhaimmat näkökulmat ja pitää aistit avoimena, niin lopputulos saattaa jopa yllättää, isäntäpari tietää kokemuksesta.

Maidontuotannon suurimpana haasteena Kantosten tilan isäntäpari pitää hintaa.

– Monen silmä kirkastuisi, jos tuottajahintaan saataisiin muutaman sentin korotus. Tämä antaisi sen paljon kaivatun tunteen, että työtä tekemällä suunta on jälleen ylöspäin.

  • Haastattelu on julkaistu myös Suomalainen Maaseutu -kuukausilehdessä

Lue myös: Maitotilalla seurataan taloutta tarkasti – ”Omaan työpaikkaan investoiminen ei koskaan mene hukkaan”

Kommentoi Facebookissa