Maitotilalla seurataan taloutta tarkasti – ”Omaan työpaikkaan investoiminen ei koskaan mene hukkaan”

Mikko toimi ennen kotitilansa isännyyttä kuukausipalkkaisena kuorma-autonkuljettajana. – Tartuntapinta maatalouteen on aivan erilainen, kun käy katsomassa elämää myös postilaatikon ulkopuolella, Mikko tietää kertoa.

Mikko toimi ennen kotitilansa isännyyttä kuukausipalkkaisena kuorma-autonkuljettajana. – Tartuntapinta maatalouteen on aivan erilainen, kun käy katsomassa elämää myös postilaatikon ulkopuolella, Mikko tietää kertoa. (Kuva Anne Anttila)

Tuottajahinnan epävakaus on puhututtanut myös Marja-Liisa ja Mikko Väisästä.

MAATALOUS Marja-Liisa ja Mikko Väisäsen luotsaamalla Niemen maitotilalla on viime vuodet eletty aivan uudenlaista arkea. Sukevalaisen isäntäparin tyytyväisyyteen on syynä vuoden 2016 syksyllä valmistunut uusi, käytetyllä lypsyasemalla varustettu pihatto.

– Mahtava juttu! Omaan työpaikkaan investoiminen ei koskaan mene hukkaan. Kun tilat ovat ajanmukaiset, niin työhönkin tulee aivan uudenlainen syke, isäntäpari iloitsee.

Marja-Liisa ja Mikko ovat hoitaneet isännän kotitilaa yhdessä vuodesta 2009 lähtien. Sukupolvenvaihdos maitotilalla tehtiin kuitenkin jo vuotta aikaisemmin.

– Olin vielä niihin aikoihin emännätön mies, joten vallanvaihdon jälkeinen vuosi meni niin sanotusti uuteen rooliin tutustuessa. Maamiehen työ oli toki tuttua, mutta ennen isännyyttä toimin kahdeksan vuoden ajan kuukausipalkkaisena kuorma-autonkuljettajana.

Siinä vaiheessa kun Mikko sai rinnalleen Marja-Liisan, isäntäpari ryhtyi kehittämään perinteistä lypsykarjatilaansa uusin, mutta edelleen kuitenkin maltillisin ajatuksin.

Väisäsen maitotilan isäntäpari Marja-Liisa ja Mikko ovat tyytyväisiä pihaton toimintoihin. Myös 7-vuotias Heikki-poika osallistuu mielellään navettatöihin.
Väisäsen maitotilan isäntäpari Marja-Liisa ja Mikko ovat tyytyväisiä pihaton toimintoihin. Myös 7-vuotias Heikki-poika osallistuu mielellään navettatöihin. (Kuva Anne Anttila)

Investointikipinä

Ensimmäiset kolme vuotta Väisäsen isäntäpari tunnusteli tarkoin maidontuotannon tulevaisuuden näkymiä.

– Liikkeet ja samoin kaikki investoinnit olivat hyvin harkittuja. Pyörittelimme toki ajatuksen asteella jopa uutta pihattoa, mutta vasta vuonna 2015 ryhdyimme vakavasti pohtimaan uusia tuotantotiloja. Investointikipinän sytytti Pro Agrian järjestämä Investoimalla tulevaisuuteen -tapahtuma. Osallistuimme pienryhmään ja tässä sitä ollaan, isäntäpari taustoittaa hymyillen.

Hyvin palvelleen parsinavetan jatkeeksi rakennetun pihaton myötä Väisäsen tilalla siirryttiin myös tuotannossa seuraavalle tasolle.

– Eläinmäärän lisäyksestä huolimatta työhön tuli kuitenkin muun muassa lypsyaseman myötä lisää tehoa ja ennen kaikkea mukavuutta. Vuoden kokemuksella rohkenemme sanoa, että pihaton bonus on ehdottomasti kroppaystävällisemmät työasennot.

Väisäsen tilan isäntäparilla on navettainvestoinnista vain pelkkää hyvää sanottavaa.

– Tärkeintä on eläinten hyvinvointi ja myös pihatossa eläimiä voidaan hoitaa yksilöllisesti.

– Rohkenemme sanoa, että pihaton bonus on ehdottomasti kroppaystävällisemmät työasennot, Mikko myöntää.
– Rohkenemme sanoa, että pihaton bonus on ehdottomasti kroppaystävällisemmät työasennot, Mikko myöntää. (Kuva Anne Anttila)

”Tarkan euron aikakausi jatkuu”

Väisäsen lypsytilan valtaroduksi on valikoitunut holstein.

– Suosimme erillisruokintaa ja yksinomaan jo väkevämmän ruokinnan kannalta on helpompaa, että navetassa on vain yhtä rotua. Holsteinin eväillä ayrshiret olisivat pulleita tyttöjä.

Isäntäparin mukaan karja on myös yleisesti ottaen sopeutunut hyvin pihaton elämänrytmiin. Jopa lypsyasemalla käynti on sujunut ongelmitta.

– Olemme äärimmäisen kiitollisia, että eläimet voivat hyvin. Jalat ovat kestäneet ja luonteidenkaan kanssa ei ole ollut ongelmia. Tästä on hyvä jatkaa myös jalostusta ajatellen. Karjanjalostuksen hopealankana kulkevat edelleen terveys, tuotos ja pitoisuudet. Kun nämä ovat kohdillaan, niin voimme tuottaa turvallisin mielin maitoa myös tulevaisuutta ajatellen.

Tuottajahinnan epävakaus on luonnollisesti puhututtanut myös Marja-Liisaa ja Mikkoa. Tarkan euron aika ei ole ohitse.

– Taloutta seurataan tarkasti ja tarpeen vaatiessa tehdään myös korjausliikkeitä. Tähän saakka olemme pärjänneet kohtalaisen pienillä nipistyksillä. Muutamia konehankintoja olemme siirtäneet, mutta muuten olemme saaneet pidettyä kulut kurissa tehostamalla ja säätämällä eri toimintoja. Esimerkiksi ruokintaan panostaminen on ollut kannattava liike.

  • Haastattelu on julkaistu myös Suomalainen Maaseutu -kuukausilehdessä

Lue myös: Tekniikka toimii maatilalla hyvänä magneettina nuorille – ”On tärkeää, että lehmiä edelleen rapsutellaan”

Kommentoi Facebookissa