Maatilan toimeentulo tulee monesta purosta – ”Puu on omasta metsästä ja työvoima oman tuvan väkeä”

Markus Gäddnäs ryhtyi kotitilansa isännäksi 12 vuotta sitten. – Pidän tärkeänä, että maidontuotannon haasteista huolimatta usko omaan työhön säilyy. Arvostuksen täytyy lähteä itsestä.

Markus Gäddnäs ryhtyi kotitilansa isännäksi 12 vuotta sitten. – Pidän tärkeänä, että maidontuotannon haasteista huolimatta usko omaan työhön säilyy. Arvostuksen täytyy lähteä itsestä. (Kuva Anne Anttila)

Markus ja Maria Gäddnäsin maitotilalla kaikki työt pyritään hoitamaan oman perheen voimin.

MAATALOUS Maidon alhainen tuottajahinta on osaltaan muuttanut myös larsmolaisen Gäddnäsin tilan tulevaisuuden suunnitelmia.

– Enää ei kannata pitää kaikkia munia samassa korissa. Toiminnan jatkuvuuden kannalta on tärkeää, että toimeentulo tulee tasaisena virtana useammasta eri purosta. Toiminnan jakauttaminen on mahdollistanut myös tarvittavat investoinnit ja tätä kautta tilan kehittämisen, tilan isäntä luonnehtii tyytyväisenä.

Markus ja Maria Gäddnäs ottivat isännän kotitilan nimiinsä vuonna 2006. Tilalla oli tuolloin 60 lypsävää ja vuonna 1994 rakennettu kylmäpihatto.

Vuonna 2012 entisen navetan jatkeeksi rakennettiin uusi, kahden lypsyrobotin pihatto. Tällä hetkellä maitotilalla on 145 lehmää sekä nuorkarja. Tilan sonnivasikat menevät vielä toistaiseksi välitykseen.

– Ajan saatossa tuotantotiloja on luonnollisesti päivitetty, sillä karjan hyvinvointi on meille kunnia-asia.

Gäddnäsin lypsytilalla panostetaan karjan hyvinvointiin monin eri tavoin. Tämä näkyy niin tilojen saneeraamisena kuin niiden kehittämisenäkin.
Gäddnäsin lypsytilalla panostetaan karjan hyvinvointiin monin eri tavoin. Tämä näkyy niin tilojen saneeraamisena kuin niiden kehittämisenäkin. (Kuva Anne Anttila)

Investoinnit tehdään tarpeeseen

Seuraava päivitys ajoittuu syksyyn, jolloin navetan yhteyteen rakennetaan poikimaosasto ja lähitulevaisuudessa rakennusprojekti saa jatkoa, kun sonnivasikoille nousee erilliset kasvatustilat.

Isäntäparin mukaan toimintaa kehitetään määrätietoisen maltillisesti, sillä tilalla harjoitetaan niin sanottua pitkän tähtäimen suunnittelua.

– Kaikki investoinnit, rakennusprojekteja ja konehankintoja myöten pyritään tekemään hyvin kauaskantoisesti. Mitään ei tehdä tavan, vaan tarpeen vuoksi.

Esimerkiksi kaksi vuotta sitten käyttöön otettu hakelämmitys on Markuksen mukaan tarpeellinen ja samalla hyvin lompakkoystävällinen ratkaisu.

– Kun puu tulee omasta metsästä ja työvoima on oman tuvan väkeä, niin säästö on hyvin merkittävä.

Gäddnäsin tilalla usko maidontuotantoon on vahva.

– Ei tämä helppoa ole, mutta kun työ on mukavaa, niin tulevaisuuskin näyttää valoisammalta. Oman tukisiteensä tilan toimintaan tuo myös liitännäistoiminnoista kudottu turvaverkko. Tämä antaa tarvittaessa jopa taloudellista pelivaraa, Markus sanoo.

Perheen miehet hoitavat yhteistuumin myös tilan konehommat. – Töitä riittää 270 peltohehtaarissa jokaiselle, kolmikko hymähtää tyytyväisenä
Perheen miehet hoitavat yhteistuumin myös tilan konehommat. – Töitä riittää 270 peltohehtaarissa jokaiselle, kolmikko hymähtää tyytyväisenä. (Kuva Anne Anttila)

Tilan työt tehdään omin voimin

Tilan tämän hetkiset tukijalat ovat koneurakointi sekä metsätalous. Lähitulevaisuudessa saadaan yksi tukijalkaa lisää, sillä tilalla ryhdytään harjoittamaan myös sonnikasvatusta.

– Töitä tehdään lähes jokaisella osa-alueella neljän käsiparin voimin, sillä  pojista kaksi, Jonas ja Samuel ovat tilan palkkalistoilla. Toimintaperiaatteemme on, että kaikki tilan työt tehdään omin voimin. Vain tarvittavat neuvontapalvelut, kuten jalostus- ja viljelysuunnitelma sekä seminologipalvelut ostetaan ulkopuolisilta asiantuntijoilta.

Gäddnäsin isäntäpari ilmaisee suuret kiitoksensa siitä, että perheen lapset ovat kiinnostuneita maataloudesta.

– Olemme tavattoman onnekkaita, että saamme työskennellä yhdessä. Tämä on todella iso voimavara. Ja kyllähän tämä vahva yhteistyö antaa pieniä viitteitä myös siitä, että jatkajakin saattaa löytyä omista riveistä.

Lue myös: Jenni ja Riku ovat nykypäivän uudisraivaajia – ”Alussa emme osanneet edes lypsää”

Kommentoi Facebookissa