ILMASTONMUUTOS Madridin ilmastokokous päättyi ristiriitaisiin tunnelmiin. Ennätyspitkäksi venyneen kokouksen viimeisiä päiviä leimasivat puheenjohtajamaa Chilen neuvottomuus prosessin johtamisessa ja maiden välinen epäluottamus.
– Koskaan aikaisemmin neuvottelusaleissa ja niiden ulkopuolella käytävän ilmastokeskustelun välillä ei ole ollut näin suurta kuilua. Olen pahoillani, että kansainvälinen yhteisö ei pystynyt päättäväisemmin vastaamaan kansalaisten ilmastohuoleen ja tieteen viestiin, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.
EU:n ja Suomen päätavoitteena oli sopia Madridissa säännöistä kansainvälisten markkinamekanismien hyödyntämiseen Pariisin ilmastosopimuksen kaudella, ensi vuoden alusta alkaen. Neuvottelujen vaikeus oli tiedossa jo etukäteen, sillä Brasilia on ollut hyvin jyrkkä mekanismisääntöjä koskevien kantojensa kanssa.
EU:n näkemys oli, että säännöittä jääminen oli parempi vaihtoehto kuin huonojen sääntöjen hyväksyminen. Neuvottelut jatkuvat ensi vuonna. Madridissa onnistuttiin kuitenkin päättämään toimista, jotka vahvistavat ilmastonmuutokseen liittyvien menetysten ja vahinkojen ehkäisyä ja käsittelyä.
Rahoitusta ja muuta tukea pyritään lisäämään ja kanavoimaan tehokkaammin erityisesti haavoittuvimmille kehitysmaille ja pienille saarivaltioille. Lisäksi maat sopivat sukupuolten tasa-arvon edistämisestä ilmastotyössä ja alkuperäiskansojen foorumin toimintaohjelmasta.
Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n mukaan lämpötilan nousun rajaaminen 1,5 asteeseen on vielä mahdollista. Ensi vuosi on ratkaiseva, sillä maiden on määrä päivittää päästövähennyssitoumuksensa ennen Glasgow’ssa marraskuussa 2020 järjestettävää YK:n ilmastokokousta.
Monien järjestöjen mielestä Madridin ilmastokokous loppui käytännössä katastrofiin ja suuret saastuttajamaat tyrmäsivät kansalaisten ilmastohuolen.
– Suuret saastuttajamaat eivät voi enää jatkaa välinpitämätöntä linjaansa, sillä ilmastohätätila uhkaa ihmisten hyvinvointia kaikkialla maailmassa. EU:ta lukuun ottamatta yksikään suurista saastuttajamaista ei reagoinut tilanteen vaatimalla kiireellisyydellä vaan pakoili vastuutaan. Erityisesti Australia, Brasilia, Intia, Kiina, Saudi-Arabia, Venäjä ja Yhdysvallat keskittivät tarmonsa päätösten jarruttamiseen, sanoo WWF:n ilmastoasiantuntija Mia Rahunen.
Esimerkiksi ilmastonmuutoksen aiheuttamien vahinkojen ja menetysten korvaamisesta kehittyville maille viitataan päätöksessä vain suurpiirteisesti, kuinka vahinkojen ja menetysten korvaamista voidaan tukea jo olemassa olevien rahastojen kautta.
Lue myös: Vihreälle ilmastorahastolle valtiolta 100 miljoonaa euroa – ”Suomi kantaa globaalin vastuunsa”
Kommentoi Facebookissa