TERVEYS Pohjois-Norjassa, Båtsfjordin kalastajakylässä asuva Maija Karihtala, 52, on sairastanut syöpää yli kymmenen vuoden ajan. Vielä pari vuotta sitten, sairastuttuaan viidennen kerran, Maija oli aloittanut lopullisen lähtölaskennan kohti kuolemaa.
Mitään ei ollut enää tehtävissä, sillä syöpä oli levinnyt keuhkoihin ja luustoon. Elinikäennuste oli kahdesta viiteen vuoteen. Suomessa Maijan kohdalla nostettiin kädet pystyyn.
Sosiaali- ja terveysministeriö sekä valtiovarainministeriö ovat teettäneet virkamiesselvityksen siitä, miten sote-uudistuksella toteutetaan kolmen miljardin euron säästöt.
Lännen Median haltuunsa saamassa selvityksessä kirjoitetaan suoraan, että säästötavoite edellyttää ihmisille tarjottavien palveluiden rajoittamista.
– Mutta Norjassa ei mietitä rahaa, vaan potilasta, Maija Karihtala sanoo.
”Aavistelin pahinta”
Maija Karihtalan syöpäkierre alkoi vuoden 2006 keväällä. Hän oli vain muutamaa vuotta aiemmin palannut Norjasta takaisin Suomeen ja elämä oli mallillaan.
– Löysin suihkussa oikeanpuoleisesta rinnastani kivuttoman kyhmyn. Ensimmäinen diagnoosi oli tulehtunut imusolmuke, mutta kun löydöksestä otettiin ohutneulanäyte, kyhmy paljastuikin pahanlaatuiseksi kasvaimeksi.
Rintaan tehtiin niin sanottu säästävä leikkaus ja samalla myös kainalon imusolmukkeet poistettiin. Maija sai myös sädehoitoa. Hoito tehosi, mutta vain hetkiseksi.
Seuraavan vuoden syksyllä suoritetussa vuositarkastuksessa vasemmasta rinnasta paljastui uusi syöpäkasvain. Kasvain leikattiin, mutta Rovaniemellä asunut Maija ei saanut tällä kertaa minkäänlaisia jälkihoitoja.
– Jälkeenpäin ajatellen se oli suuri virhe, vaikka rintasyöpä oli toistamiseen selätetty. Sain elää kuitenkin kolme tervettä vuotta. Muutin takaisin Norjaan ja olin onnellinen, kunnes vuoden 2010 lopussa maailma jälleen romahti, Maija taustoittaa hiljaisena.
Vuosittaisen jälkitarkastuksen yhteydessä otetuissa viipalekuvauksissa paljastui kaksi uutta syöpäkasvainta.
Hormoniperäinen syöpä
Maija on ollut viitisentoista vuotta töissä Norjassa, siellä asuvat myös tyttäret ja lapsenlapset. Båtsfjordin kalastajakylään kotiutunut Maija muistelee kolmannen syöpäuutisen pudottaneen täysin polvilleen.
– Olotila oli epätodellinen. En jaksanut ymmärtää, kuinka kainalossa kasvava, hormoniperäinen syöpä voi tulla samaan ihmiseen useamman kerran.
Jo kolmannen kerran Maijan oli sopeuduttava tilanteeseen.
– Onneksi tällä kertaa sain hoitoa Norjassa. Tromssassa suoritettu leikkaus onnistui hyvin, mutta jatko oli kuitenkin edelliskertoja rankempaa. Sädehoitoa ei pystytty enää antamaan, joten syöpähoitoa jatkettiin kolmen viikon välein annettavalla solumyrkyllä.
Ja toistamiseen hoito tehosi ja Maija sai jo kuuden kuukauden kuluttua sairastumisestaan terveen paperit. Tarkistuskäyntejä jatkettiin kuitenkin säännöllisesti.
– Ensimmäiset käynnit selvitin puhtain tuloksin, kunnes tuli eteen vuoden 2013 tarkistuskäynti. Tällä kertaa oikeasta rinnastani löytyi syöpäkasvain. Rinta poistettiin ja syöpähoitoa jatkettiin tutuksi tulleilla solumyrkyillä.
Viittä vaille lähihoitaja
Hoidot tuottivat jälleen toivotun tuloksen ja näin Maija oli selättänyt järjestyksessään jo neljännen rintasyövän.
– Olin tavattoman onnellinen. Käänsin elämässäni uuden sivun. Pääsin opiskelemaan lähihoitajaksi ja elämä alkoi muutenkin kulkea mukavasti, Maija kuvailee.
Onnen helmiä kesti kuitenkin vain hetken. Vuoden 2015 maaliskuussa, normaalin tarkastuskäynnin yhteydessä, Maijan norjalaisella omalääkärillä oli murheellista kerrottavaa.
– Jälkitarkastuksen yhteydessä vasemmasta rinnastani löydettiin syöpäkasvain. Edessä oli jälleen tuttu kierre. Tällä kertaa syöpä ehti levitä ja tehdä etäpesäkkeet keuhkoihin ja luustoon, joten itse syöpäkasvainta ei voitu enää leikata, Maija selvittää.
Rinta kuitenkin poistettiin ja hoitoja jatkettiin solumyrkyillä. Norjassa saamaansa syöpähoitoa Maija luonnehtii ensiluokkaiseksi.
Loppuvuodesta 2015 Maija Karihtala sai hoitavalta norjalaislääkäriltä terveen paperit. Myös hiljattain suoritetusta vuositarkastuksesta Maija lähti kotiin puhtain paperein.
– Suomessa olisin jo kuollut. Suomessa hoito on mennyt liukuhihnamaiseksi ja jopa kättelemistä vältetään, Maija tietää kertoa.
”Potilasta kohdellaan ihmisenä”
Norjalaisilla lääkäreillä ja hoitajilla on sen sijaan Maijan mukaan aikaa potilaalle. He halaavat ja ovat aidosti kiinnostuneita potilaansa hyvinvoinnista.
– Tromssassa minua hoiti Oslossa sijaitsevan, Euroopan parhaan syöpäsairaalan lääkäri. Norjassa hoidon taso on muutenkin ensiluokkaista. Potilaasta välitetään ja hoidetaan kokonaisvaltaisesti.
Tromssa sijaitsee Kilpisjärven kohdalta rannikolle, Pohjoisen jäämeren reunalle. Kaupungissa on hieman yli 70 000 asukasta. Norjalainen hoidon taso antoi vakavasti sairaalle Maijalle toivoa.
– Sain kunnian kuulua niihin keski-ikäisiin, joita hoidettiin uudella, muutaman vuoden markkinoilla olleella syöpälääkkeellä. Perjeta-nimisellä täsmälääkkeellä on saatu jo aikaisemmin hyviä tuloksia syövän etenemistä ajatellen. Sain lääkkeen ansiosta elämälleni jatkoaikaa, Maija iloitsee.
Uuden rintasyöpälääkkeen on tutkimuksissa havaittu selvästi pidentävän aggressiiviseen rintasyöpään sairastuneiden elinaikaa. Syöpälääke on Maijan mukaan kuitenkin hyvin kallis.
– Suomessa olisin ollut liian vanha hoidettavaksi. Norjan valtio kuitenkin maksaa kaiken, kuljetuksista majoituksiin ja ostaa hiuksensa menettäneelle syöpäsairaalle jopa peruukit. Byrokratia on keveämpää eikä sairaan ihmisen tarvitse tapella paperi-, eikä korvausasioiden kanssa.
Kommentoi Facebookissa