Maitotilaa luotsaavilla veljeksillä on selkeä suunnitelma – ”Mitään ei tehdä hetken mielijohteesta”

– Palo työhön ja vahva kannustus ovat asioita, jotka antavat rohkeutta myös suurinvestointeihin, Mikko miettii.

– Palo työhön ja vahva kannustus ovat asioita, jotka antavat rohkeutta myös suurinvestointeihin, Kalle miettii. (Kuva Anne Anttila)

Mikon ja Kallen mukaan ruikuttaminen ei hyödytä ketään.

MAATALOUS Kokkolan Marinkaisissa, noin kuudenkymmenen lypsävän maitotilaa luotsaavat Mikko ja Kalle Korvela sanovat kasvaneensa tilanpitoon. Veljekset ottivat kotitilan nimiinsä vuoden 2019 vappuna ja lypsytilaa ryhdyttiin kipparoimaan maatalousyhtymänä.

Maatalousyhtymävetoisuus oli tilalla tuttua, sillä aikaisemmin reilun neljänkymmenen lypsävän tilaa pyörittivät veljesten isä ja setä.

– Vallanvaihto tapahtui luontevasti ja muutenkin odotetun mukaisesti. Päätimme nimittäin jo pikkupoikina, että ammattinimikkeenä tulee olemaan maidontuottaja.

Sukupolvenvaihdoksen myötä veljesten isä jatkaa tilalla edelleen tilatyöntekijän ominaisuudessa ja myös naapurissa asuva setä auttaa tarvittaessa.

– Tämä on osoittautunut erittäin turvalliseksi ratkaisuksi. Isän mielipidettä kysytään usein ja päätöksetkin tehdään hänen ajatuksiaan kuunnellen. Isä toimii myös yhtenä tämän tilan laskukoneista.

”Tämä on meidän juttu”

Mikko ja Kalle sanovat kasvaneensa tilanpitoon.

– Eipä siinä muita hommia edes mietitty. Tämä on meidän juttu ja muutenkin mukavaa hommaa. Lisäksi entiset isännät ovat rakentaneet tilasta kaikin puolin toimivan, joten meidän tehtäväksi jää vain kehitystyön jatkaminen.

Hyvä eläinaines ja nousujohteinen tuotos ovat saaneet veljesten käsissä jatkoa. Tilalla on noin 60 lehmää ja energiakorjattu maitotuotos on tällä hetkellä reilut 13 000 kiloa.

– Tuleva kahden robotin pihatto kasvattaa merkittävästi niin eläinten kuin ihmistenkin hyvinvointia. Odotamme innolla monia asioita, mutta erityisesti automaattilypsyyn siirtymistä.

Mikko ja Kalle Korvela perustivat maatalousyhtymän ja aloittivat kotitilansa pidon liki kaksi vuotta sitten. – Olemme kasvaneet tilanpitoon, joten tämä on ollut alusta lähtien haaveammatti numero yksi.
Mikko ja Kalle Korvela perustivat maatalousyhtymän ja aloittivat kotitilansa pidon liki kaksi vuotta sitten. – Olemme kasvaneet tilanpitoon, joten tämä on ollut alusta lähtien haaveammatti numero yksi. (Kuva Anne Anttila)

Maaseutuyrittäjäksi kouluttautuneet Mikko ja Kalle sanovat suunnitelleensa uutta pihattoa jo kymmenen vuoden ajan. He ovat kiertäneet navetoita ja tutustuneet eri vaihtoehtoihin ulkomaita myöten.

– Nyt kermat on kuorittu päältä ja mahdolliset virheetkin pyritty minimoimaan. Hintalappu on hieman avoin, mutta kuusiriviseen pihattoon tulee lehmäpaikkoja 158 ja yksinkertaisen pohjaratkaisun kruunun jalokivinä toimivat jouheva eläinliikenne sekä keskellä oleva leveä ruokintapöytä. Lähtökohtana ovat toimivuus, selkeys ja kustannustehokkuus.

Rakennustyöt on suunniteltu aloitettavan keväällä ja jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, käyttöönotto on loppuvuodesta.

Terve tukijalka tuo toimintavarmuutta

Veljesten mukaan nykyinen parsinavetta muutetaan nuorkarjan käyttöön ja entisiin tiloihin tehdään myös paikat vasikoille ja sonneille. Tällä hetkellä nuorkarja hoidetaan vuokranavetassa.

Korvelan tilalla jatketaan entiseen malliin myös lihantuotantoa. Sonnien pääluku on tällä hetkellä noin kolmekymmentä.

– Maidon- ja lihantuotanto kulkevat sopivasti rinnakkain ja samalla ne täydentävät toisiaan. Hyväksi havaittuja toimintoja ei kannata missään tapauksessa lakkauttaa, sillä olipa tila minkä kokoinen tahansa, niin tervettä tukijalkaa ei ole järkevää katkaista, veljekset tietävät kertoa.

Vaikka veljesten matka maidon- ja lihantuottajina on vielä aluillaan, niin Mikko ja Kalle ovat ehtineet luoda jo oman näköisensä askelmerkit.

– Toimintasuunnitelmaa ei ole paperilla, mutta sen olemme päättäneet, että mitään ei tehdä hetken mielijohteesta. Investoinnit, myös ne pienimmät, mietitään tarkkaan. Tämä tuotantomalli on verrattavissa ultramaratoniin, joten notkahdusten välttämiseksi on välillä osattava tankata myös henkistä pääomaa. Tieto, kaverit ja tilavierailut ovat tärkeitä, jotta tartuntapinta omaankin tilaan säilyy selkeänä.

  • Haastattelu on julkaistu aikaisemmin Suomalainen Maaseutu -lehdessä

Lue myös: Maitotilalla katsotaan positiivisesti tulevaisuuteen – ”Kehitys ei saa pysähtyä, mutta vauhdin voimme säädellä itse”

Kommentoi Facebookissa