MAATALOUS Kyyjärveläinen isäntäpari, Antti ja Jenni Tuukkanen, kehittävät tilaansa hyvin suunnitelmallisesti ja asteittain. Onnistumiset innostavat laajentamaan ja monet asiat ovat kiinni myös omasta asenteesta.
– Omiin kokemuksiin pohjautuen voin sanoa, että positiivisella suhtautumisella pärjää kiperissäkin tilanteissa. Varsinkin maidontutanto on siinä määrin poikkeuksellinen ammatti, että tässä tarvitaan vahvan ammattitaidon lisäksi myös jatkuvaa sopeutumis- ja muuntautumiskykyä, agrologiksi (AMK) kouluttautunut Antti tietää kertoa.
Sukupolvenvaihdos Antin kotitilalla tehtiin vuonna 2008. Tilalla oli tuolloin pieni parsinavetta sekä parikymmentä lypsävää. Navetta oli Antin mukaan kuitenkin ahdas ja tuotannollisessa mielessä tiensä päässä.
– Tässä vaiheessa mietimme vakavasti kuitenkin tuotantosuunnan muutosta. Vaihtoehtona oli erikoistua hiehonkasvatukseen. Mutta, puntaroituamme asiaa tarkemmin, päätimme jatkaa lypsykarjan parissa ja ryhdyimme lähes samantien suunnittelemaan uutta navettaa.
Tuukkasen isäntäpari kiersi muutaman vuoden ajan karjatiloja ja tutustui erilaisiin pihattoratkaisuihin.
– Otimme talteen parhaimmat vinkit ja teimme niiden pohjalta oman luonnoksen. Vuonna 2013 käyttöön otettu yhden robotin pihatto on pohjaratkaisuiltaan ja toimivuudeltaan juuri sitä mitä halusimme., Antti taustoittaa.
Työtä helpottavia hankintoja
Pihaton myötä tilakeskus siirtyi reilun kilometrin päähän entisestä. Antti kehuu ratkaisua onnistuneeksi.
– Päätimme edetä yhden navetan taktiikalla. Entinen parsinavetta jäi tyhjilleen ja nuorkarjalle tehtiin tilat pihattoon. Tämä on vaivatonta, toimivaa ja mahdollistaa myös navettatöiden sujuvuuden.
Tällä hetkellä tilalla on menossa pihaton laajennusvaihe eli niin sanotun kakkosvaiheen toteuttaminen. Laajennusosan myötä tilalla otetaan käyttöön toinen lypsyrobotti ja samalla myös lehmäpaikkoja lisätään noin seitsemällä kymmenellä.
– Päälukua kasvatetaan enimmäkseen omista hiehoista ja jos kaikki sujuu mallikkaasti, niin vuoden 2022 aikana navetta on täydessä tuotannossa.
Laajennuksen vanavedessä navettaan tehdä myös eläinten hyvinvointia lisääviä parannuksia.
– Esimerkiksi umpilehmille tehdään erillinen kestokuivikealue sekä ulkoilumahdollisuus. Lisäksi nuorkarjalle saadaan yksi osasto lisää, joten tämän myötä voimme jakaa nuorison kuuteen eri kasvuryhmään. Pihaton lisäosa mahdollistaa myös työtä helpottavia hankintoja, joista tärkeimpiin investointeihin lukeutuu rehunsiirtäjä Juno.
Ongelmakohtiin puututaan heti
Pihaton myötä Tuukkasen tilalla on siirrytty myös aperuokintaan. Komponentit ovat yksinkertaiset, mutta maistuvat.
– Hyväksi havaittu seos syntyy laadukkaasta säilörehusta, tuoresäilötystä viljasta, rypsistä, kivennäisaineista sekä vitamiineista. Lisäkuitua saadaan tarvittaessa kokoviljasäilörehusta. Lypsylehmien ruokinta ei ole kuitenkaan yksinkertaista, joten ruokinnan räätälöinti on toimivuuden kannalta todella tärkeää. Käytäntö on opettanut, että ruokinnalla on iso merkitys jopa sorkkaterveyteen.
Tuukkasen tilalla on panostettu myös eläinten hyvinvointiin. Mitään ei jätetä sattuman eikä omien silmien varaan.
– Meillä käy viiden viikon välein eläinlääkäri, jonka kanssa käydään karjan tilanne läpi ja puututaan ongelmakohtiin heti. Säännölliset tarkastuskäynnit säästävät ylimääräisiltä harmeilta ja samalla myös turhilta kuluilta.
Tilan isäntäpari suosii myös erilaisia pienryhmiä sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttöä. Muutokset ja tietotulva ovat nykypäivänä sitä luokkaa, että mukana pysyminen vaatii jatkuvaa hereillä oloa.
– Arvostamme erittäin suuresti myös tilayhteistyötä sekä viljelijöiden keskinäistä kanssakäymistä. Aina niistä ajatusten vaihdoista jää jotakin kotiinkin vietäväksi.
- Haastattelu on julkaistu aikaisemmin Suomalainen Maaseutu -lehdessä
Kommentoi Facebookissa