Tilanpitoon ei kannata ryhtyä velvollisuuden tunnosta – ”On osattava tiedostaa myös omat vahvuudet ja rajoitteet”

MAATALOUS ”Hyvä karja, tarkka karjasilmä sekä into kehittyä ja kehittää.”

Näillä eväillä haapajärvisellä Jylleikön tilalla on jo useamman sukupolven ajan panostettu laatumaidon tuotantoon. Palkitun tilan karjaan on saatu myös kolme satatonnaria sekä lukuisia 50 000 maitokiloa lypsäneitä.

Satatonnarit ovat lehmiä, jotka ovat tuottaneet elinaikanaan 100 000 kiloa maitoa. Vuonna 2019 karjan energiakorjattu maitomäärä oli 12 124 kiloa.

– Eihän ne maitokilot ilman työtä tule. Mukana täytyy olla myös onnea ja hyvä taustatuki. Periaatteeni on, että karjan hyvinvoinnista ei tingitä ja tämän ylläpitämiseksi käytän paljon myös ulkopuolisia asiantuntijoita, 13 vuoden ajan kotitilaansa isännöinyt Heikki Rintala kertoo.

Maitotilan jatkaminen oli agrologiksi (AMK) kouluttautuneelle Heikille lähes itsestäänselvyys.

– Olen aina tykännyt karjanhoidosta, joten siirtyminen isännän saappaisiin oli kaikin puolin luonteva valinta.

Jylleikön tilan karjaan on saatu ajan saatossa myös kolme satatonnaria, joista viimeisin, Ahkera, vuonna 2019. – Hyvä karja ei ole itsestäänselvyys. Onnistuneeseen lopputulokseen tarvitaan työtä, onnea ja tarkkaa karjasilmää. (Kuva Anne Anttila)

Yksin ei pärjää

Sukupolvenvaihdoksen aikoihin Jylleikön parsinavetassa oli 23 lypsypaikkaa ja tilat nuorkarjalle.

– Määrä on pysynyt jokseenkin samana, sillä lypsyssä pyörii keskimäärin 21 lehmää. Laajennuspaineita ei ole, ei ainakaan tähän navettaan. Toki yhden robotin pihatto on pyörähtänyt mielessä, mutta sen aika ei ole kuitenkaan vielä. Hankkeen esteenä on ennen kaikkea vähäinen peltoala.

Jylleikön tilan valtaroduksi on muodostunut holstein. Kyseessä ei ole mitenkään tietoinen valinta, vaan onnistuneiden sonnivalintojen tulos.

– Olen kuitenkin tavattoman tyytyväinen. Holstein on osoittautunut kestäväksi, lypsettävyydeltään hyväksi sekä luonteeltaan mukavaksi. Ja kyllä niitä maitokilojakin tulee toivotulla tavalla.

Heikki sanoo käyttävänsä jalostussuunnittelussa Faban asiantuntijoita.

– Tässä lajissa ei pärjää yksin, ei vaikka karjasilmä on kohtalaisen tarkka ja omaakin tietopankkia päivitetään säännöllisin väliajoin. Ulkopuolisilta asiantuntijoilta tulee aina se viimeisin tieto, joten tätä mahdollisuutta en halua jättää käyttämättä.

Myös Pro Agrian kautta tulevat neuvontapalvelut ovat olleet Jylleikön tilalla aktiivisessa käytössä. Maitotilaneuvoja käy säännöllisesti ja jokainen käyntikerta antaa uutta tartuntapintaa tulevaan.

– Joskus tehdään jopa ryhtiliike ja jos ei muuta, niin neuvojan vierailu on ainakin parasta ennaltaehkäisyä tilasokeutta vastaan.

Agrologiksi (AMK) kouluttautunut Heikki pitää tärkeänä, että välillä myös omia tietotaitoja päivitetään. – Arvostan kouluttautumista ja annan arvoa myös ulkopuolisille asiantuntijoille. (Kuva Anne Anttila)

Seuranta varmistaa laadun

Muutama vuosi sitten Pro Agrian asiantuntija auttoi tilaa myös vasikoiden ruokintaan liittyvässä ongelmassa.

– Meillä oli selkeä ongelma vieroitusikäisten vasikoiden ruokinnassa. Kasvukäyrät eivät menneet ihan toivotulla tavalla ja olivat osalla vasikoista jopa liian alhaisia.

Vuoden aikana ongelmiin löytyi kuitenkin ratkaisu ja tilanne saatiin korjattua. Korjausliike ei ollut iso, sillä kasvukäyrät saatiin korjattua lisäämällä seurantaa.

– Käytännössä ryhdyin tarkkailemaan, että vasikka syö tarpeeksi väkirehua. Osalla juottovasikoista syöntikyky on heikompi kuin toisilla, mutta yksilöllistä seurantaa lisäämällä kasvukäyrät on saatu palautettua toivotulle tasolle.

Heikki sanoo suurennuslasin olevan syöntikyvyn suhteen hyvin tarkka myös muun karjan osalta. Seurantaa on lisätty entisestään myös laadun varmistamiseksi.

– Aika on opettanut, että erillisruokintakin on oma taitolajinsa. Ketjun täytyy olla pellolta navettaan katkeamattoman.