Mäntyniemen peruskorjauksen kustannusarvio on 55 miljoonaa – ”Rakennustaiteen historiaan jäävä vaikuttava taideteos”

Rakennuksen julkisivumateriaaleja ovat suomalainen graniitti, lasi ja kuparipelti. (Kuva Tasavallan presidentin kanslia)

Tasavallan presidentin virka-asunnossa on 212 ulkonurkkaa, 300 erikokoista ikkunaa ja 190 ovea, joista 180 erilaista.

MÄNTYNIEMI Tasavallan presidentin virka-asunnon Mäntyniemen peruskorjaus alkaa maaliskuussa 2024. Mäntyniemen väistötilana toimii peruskorjauksen aikana valtion vierastalo Munkkiniemessä. Peruskorjaus valmistuu keväällä 2026.

Presidentin aiempi virka-asunto Tamminiemi jäi 1981 sairastuneen presidentti Urho Kekkosen käyttöön ja valtioneuvosto päätti rakentaa tasavallan presidentille uuden virka-asunnon. Vuonna 1983 valtio hankki 2,8 hehtaarin maa-alueen presidentin virka-asuntoa varten Helsingin Meilahdesta. Tontti sai nimekseen Mäntyniemi.

Tontilla on kolme rakennusta. Asuinrakennuksessa ovat varsinaiset 680 neliön asuintilat, edustustilat ovat kooltaan 916 neliömetriä ja toimistotilat 424 neliötä. Alueella on myös pieni porttirakennus ja talousrakennus. Mäntyniemessä presidentti voi järjestää tapaamisia ja neuvotteluja sekä suppeampia edustustilaisuuksia.

Mäntyniemi otettiin käyttöön marraskuussa 1993 ja sen talotekniikka on tullut käyttöikänsä päähän. Taloteknisten korjausten lisäksi päärakennuksen ilmanvaihtokoneet uusitaan, kalusteet ja valaisimet kunnostetaan ja muun muassa hissit uusitaan. Alueen rakennusten energiatehokkuutta parannetaan kauttaaltaan.

Hankkeen arkkitehtisuunnittelun toteuttajaksi on valittu ALA Arkkitehdit Oy, rakennuttajakonsultiksi Indepro Oy ja sähkö- ja LVI-suunnittelun toteuttaa Ramboll Finland Oy. Peruskorjauksen kustannusarvio on tällä hetkellä noin 55 miljoonaa euroa sisältäen väistötilan käytöstä aiheutuvat kulut. Arvio tarkentuu suunnittelun ja kilpailutusten edetessä.

Rakennuksen suunnittelemiseksi järjestettiin aikoinaan yleinen arkkitehtikilpailu, jolloin 203 ehdotuksen joukosta selväksi voittajaksi tuli Raili ja Reima Pietilän suunnittelema Kiillemoreeni. Mäntyniemi on ensimmäinen Suomen tasavallan presidentille rakennettu virka-asunto, Pietilöiden arkkitehtiuran viimeinen työ ja rakennustaiteen historiaan jäävä vaikuttava taideteos.

Rakennuksessa on 212 ulkonurkkaa, 300 erikokoista ikkunaa ja 190 ovea, joista 180 erilaista. Rakennuksen julkisivumateriaaleja ovat suomalainen graniitti, lasi ja kuparipelti. Sisäseinien materiaalina on myös graniitti, mutta myös betoni ja koivuviiluverhoukset.

Edustustilan sisääntuloaulassa on Reijo Paavilaisen reliefi Lemminkäisen retket, ruokasalissa Kimi Pakarisen Sama veri kaikissa meissä ja tasavallan presidentin työhuoneessa Irma Kukkasjärven seinätekstiili Gobeliini. Asunto-osan aulassa on Rut Brykin keramiikkareliefi Jäävirta ja saunaan johtavalla käytävällä, saunapolulla on Maisa Kaarnan ryijy Honkain keskellä.

Peruskorjaus tehdään mahdollisimman pitkälle Mäntyniemen alkuperäistä suunnittelua kunnioittaen. Mäntyniemi suunniteltiin kokonaistaideteokseksi, jossa rakennukset, piha-alue, sisustus, astiastot ja taideteokset muodostavat tarkkaan harkitun kokonaisuuden.

Tontin puusto muodostuu koivuista, männyistä, pihlajista, tammista. Mäntyniemen nimikkopuu, käkkärämänty sijaitsee vastaanottosalongin ulkopuolella avautuvan meriterassin portaiden juurella. Mäntyniemen rakennukset ja lähiympäristö on suojeltu vuonna 2021 vahvistetulla asemakaavalla.

  • Lähde Tasavallan presidentin kanslia

Lue myös: Kesärannan kunnostustyöt ja sisustus valmistuivat – tällainen on pääministerin virka-asunnon historia

Kommentoi Facebookissa