Marttailu on trendikästä mummoilua – ”Käytännön niksejä käytännön asioihin”

SUOMI 100 Sanasta ”Martta” tulee ensimmäisenä mieleen hieman pyylevä, punaposkinen ja sukkaa kutova mummoihminen. Mummot ovat ihania, mutta nykypäivän marttailu ei katso kuitenkaan ikää, kokoa eikä sosiaalista statusta.

– Ei todellakaan. Marttailu sopii kaikille, myös nuorille. Meidänkin riveistä löytyy monen alan ammattilaista, olevia ja tulevia eläkeläisiä sekä muutama nuoremmankin sukupolven edustajaa. Juuri tämä erilainen jäsenpohja on marttailun rikkaus, Pyhäjoen marttayhdistyksen perustajajäseniin kuuluva Annikki Simpanen luonnehtii tyytyväisenä.

Pyhäjoen vuonna 1984 perustettu Marttayhdistys on yksi Suomen noin 1 200 paikallisyhdistyksestä.

– Jäsenmäärä ei päätä huimaa, mutta parikymmentä aktiivia riittää siihen, että toiminta on tehokasta, yksilöllistä ja kaikin puolin mukavaa. Kokoonnumme säännöllisesti ja myös tehtäväkenttä kestää vertailun, Simpanen iloitsee.

Martoilla on tärkeä tehtävä nykypäivän yhteiskunnassa. Moniulotteisen tietotaitonsa ansiosta he ovat eräänlainen arjen pelastusrengas. Ja modernia aikaa kun eletään, niin marttojen nettisivut ovat osoittautuneet jopa uusavuttomien aarreaitaksi.

Esimerkkejä on paljon. Marttojen ohjeilla syntyy jopa pienen budjetin päivällinen.

– Moni perhe elää nykyään myös ruuan suhteen säästöliekillä, mutta ei hätää. Jos kaapista löytyy sitä sun tätä, niin meiltä löytyy vinkkejä, joiden avulla tähteistäkin voi valmistaa toinen toistaan maukkaampia herkkuaterioita, Annikki Simpanen vinkkaa.

Vahvasti ajassa

Pyhäjoen martat ovat toimintansa alkuajoista lähtien viitoittaneet tietä kotien hyvinvoinnille. Vaikka toiminnan ydin on sama, niin jokaisella yhdistyksellä on kuitenkin erilaiset toimintatavat ja kiintopisteensä.

Pyhäjokisten tavoitteena on lisätä muun muassa kotitalouden arvostusta tavallisessa arjessa. Tähän liittyen he järjestävät paljon erilaisia ruoka- ja leivontakursseja.

– Opettelemme tunnistamaan sieniä ja oikeaoppista kierrätystä. Olemme myös erittäin kiinnostuneita käsitöistä ja erilaisista kädentaidoista. Mielenkiinnon kohteita on paljon, mutta yhteistä kaikille on kuitenkin se, että haluamme jakaa tätä ilosanomaa myös jälkipolville, Pyhäjoen marttayhdistyksen puheenjohtaja Liisa Ruotsalainen luonnehtii.

Martat ovat saavuttaneet sekä valtakunnallisesti että paikallistasolla hyvin näyttävän aseman. Marttojen teema Sivistystä ihmisille naisten voimin näkyy kotimaan lisäksi myös ulkomailla.

Martat kantavat huolta perheistä, lapsista ja ikäihmisistä. He harjoittavat talkoita, hyväntekeväisyyttä ja ovat mukana tukemassa myös maahanmuuttajia. Martat ovat tehneet jopa lakialoitteen naisten aseman parantamiseksi.

Pyhäjoen marttojen perustajajäseniin lukeutuvat Kerttu Toppari, Heli Kittilä ja Hilkka Tiirinki iloitsevat myös siitä, että pitkästä historiastaan huolimatta marttailu elää vahvasti ajassa.

– Olemme perusasioiden tukipilari ja arjen kivijalka eli martat ovat edelleen äitien asialla. Meitä tarvitaan, sillä nyt meillä on sukupolvi, jotka eivät ole saaneet kotoaan tarpeellisia arjesta selviytymisen taitoja. Erityisessä keskiössä ovat syrjäytymisvaarassa olevat perheet, rouvat tietävät kertoa.

Äitien asialla

Marttojen motto ”Elämä on parasta itse tehtynä” elää voimakkaana myös Pyhäjoen yhdistyksessä.

– Kyllä! Motto on otettu hyvin tosissaan ja jopa toimintasuunnitelma on rakennettu sen mukaan.

Keskeisessä roolissa on ruoka.

– Vaalimme myös tällä osa-alueella kultaisia entisaikoja ja olemme nostaneet esiin muun muassa vanhat rannikkoseudun perinneruuat. Esimerkiksi hyvin höystetty silakkalaatikko kulkee suosionsa suhteen aivan omia latujaan, martat paljastavat naureskellen.

Reilut kaksi vuotta sitten Pyhäjoen martat tekivät jopa oman Oikiaa ruokaa -keittokirjan. Pohjana olivat Annikki Simpasen äidin kokoamat ruokareseptit, joista vanhimmat ovat peräti 1930-luvulta.

– Lopputuloksena on nostalginen kattaus. Osa ruokaohjeista oli sovellettava kuitenkin tähän päivään, sillä ennen ei ollut esimerkiksi mausteita käytettävissä.

Annikin ja hänen marttaystäviensä kokoama keittokirja on kunnianosoitus vanhan kansan ruokakulttuurille. Ennen tehtiin tavallista, lisäaineetonta, mutta hyvin maukasta ruokaa.

– Lisäksi tarvittavat raaka-aineet tulivat läheltä, joten kaikki oli myös tuoretta ja terveellistä. Tällaista ruuanvalmistuskulttuuria haluamme tuoda nyt myös nykypäivään ja tämän päivän ihmisille.

Yhdessä tekemisen riemu

Marttojen voima on toiminnan avoimuudessa. Harrastuksen mielenkiintoa nostattaa lisäksi se, että myös miehet ovat tervetulleita marttailemaan.

– Heistä on vain pelkkää hyvää sanottavaa. Järjestimme muutaman kerran miehille suunnattuja ruokakursseja ja jokainen niistä oli supermenestys. Tämä kertoo sen, ettei marttailu ole pelkästään akkojen juttu, Annikki Simpanen sanoo naureskellen.

Toiminta marttayhdistyksissä vaihtelee jäsenten kiinnostuksen kohteista riippuen. Toiset ovat innostuneita opintopiiritoiminnoista, osa haluaa keskittyä hyvinvointiin ja löytyypä myös yhdistyksiä, kuten Pyhäjoki, jotka ovat kiinnostuneita kaikesta kivasta.

– Toiminnan polttomoottorina on yhdessä tekemisen riemu ja vahvana hopealankana toimii myös oppisen halu. Yleisesti ottaen luullaan, että kaikki martat osaavat kutoa vähintään lapaset. Tosiasiassa jäsenyys ei edellytä edes puuronkeittotaitoja, sillä marttoihin tullaan nimenomaan oppimaan, Pyhäjoen yhdistyksen tuoreimpiin jäseniin lukeutuva Päivi Möttönen kiteyttää.

Myös nuorimpiiin marttoihin kuuluva Tanja Saukko luonnehtii toimintaa arjen oppikouluksi.

– Martat tarjoavat käytännön niksejä käytännön asioihin. Ja mikä hienointa; martoissa jokaisen vahvuudet huomioidaan ja hyödynnetään, Tanja kiittelee.

Pyhäjoen marttojen grand old ladyt, Aura Keskitalo sekä Orvokki Anttila pitävät marttoja kaiken muun lisäksi myös erinomaisena eläkepäivien harrastuksena.

– Kokoontumiset katkaisevat mukavasti arkirutiinit ja tuovat elämään sopivan sähäkkää sisältöä. Marttojen kautta olemme omaksuneet myös sen, että ihminen ei ole koskaan liian vanha oppimaan uutta.