Suomi 100 -juhlavuoden UKK-menu Kotigokin tapaan – tavallisessa kotikeittiössä

Presidentti Urho Kekkonen oli kuuluisa myllykirjeistään.

Presidentti Urho Kekkonen oli kuuluisa myös myllykirjeistään. (Kuva UKK-arkisto)

Kun juomiksi valitaan Suomi 100 -juomia ja pakollinen snapsi, ollaan jo kekkoslovakialaisen aterian ääressä.

RUOKA Kotigokkia, siis allekirjoittanutta, pyydettiin erikseen ideoimaan Suomen pitkäaikaisimman presidentin Urho Kekkosen nimikkomenu juhlavuoden kunniaksi ja sellaisena, että se on toteutettavissa ihan tavallisessa kotikeittiössä.

Hetken siinä pohdiskelin, pohdiskelin toisenkin tovin ja sitten alkoi himmeä valo tuikkia pimeyden keskeltä.

Mitä Kekkonen tuo mieleen?

Lapin hiihtoretkineen. Joten poroa. Jossain kohdassa listaa myös puikulaperunaa.

Suomalainen luonto. Sieniä. Marjoja.

Kalareissut. Sateenkaariraudulle hän antoi nimen kirjolohi. Olkoon aineksena siis kirjolohi. Ei se suomalaista ole siinä kuin vaikka silakka, mutta se on aitoa Kekkosta.

Ei tämä nyt niin vaikeaa ole. Kun juomiksi valitaan Suomi 100 -juomia soveltuvin osin ja pakollinen snapsi ja muut avecit, ollaan kekkoslovakialaisen aterian ääressä. Ja siinä sitten on meillä menu.

Tämä menu on gluteeniton ja se on helppo toteuttaa myös laktoosittomana valitsemalla laktoosittomia tuotteita. Lisäksi menu on melko helppo tehdä – porotartar toki vaatii hieman kokemusta ruoanlaitosta, mutta muuten mennään aika perusmeiningillä.

Tämä menu on suunniteltu kahdelle, joten ohjeet ovat sitä myöten.

Urkin ajan emmeet. Yksinkertaista, maut kohdallaan.
Urkin ajan emmeet. Yksinkertaista, maut kohdallaan. (Kuva Timo Ernamo)

***

Menu

Porotartar Rosalan limpulla ja haaparouskusalaatilla

Paistettua kirjolohta pottuvoin ja korvasienimuhennoksen kera

Vaniljajäätelöä ja lakkahilloa

Konjakki ja kahvi

Ruokajuomat: Suomi 100 -valkoviini, Suomi 100 -punaviini ja Koskenkorvan viina (snapsiksi).

***

ALUKURUOKA

Porotartar

Tee tämä jo muutama tunti ennen ruokailua.

Ota pieni, terävä veitsi ja poista kalvot poron sisäfileestä. Tilsi (eli pilko) filee pieniksi paloiksi ja laita kulhoon.

Ota yksi luomukananmuna, erottele keltuainen valkuaisesta ja lisää keltuainen kulhoon.

Lisää hyppysellinen tai kaksi sormisuolaa, rouhaise pippuria joukkoon ja lisää hyppysellinen (1/2  tl) kuivattua timjamia kulhoon. Jos sinulla on kokonaisia muskottipähkinöitä, raasta hieman pähkinää joukkoon. Sirottimesta laittaessasi ole varovainen. Muskotin maku ei saa saada yliotetta mistään.

Jos nuuhkaistessa tuoksu on lupaava, kaikki on kohdallaan.

Sekoita taikina hyvin (eli vaivaa), muotoile palleroksi ja kääräise tuorekelmuun. Laita jääkaappiin maustumaan.

Kuten kuvasta näkyy, menossa on jo santsiannos. Tuo nimittäin ei ole ollenkaan hassumpaa.
Kuten kuvasta näkyy, menossa on jo santsiannos. Tuo nimittäin ei ole ollenkaan hassumpaa. (Kuva Timo Ernamo)

Sienisalaatti

Sienisalaatista on kelpo ohje jo aiemmissa Kotigokeissa, linkki tässä.

Kaupassa myytävät suolasienet ovat lähes poikkeuksetta haaparouskuja. Ne saattavat tuntua hieman limaisilta ja vaativat aina esikäsittelyn eli liian suolan liottamisen pois, mutta siinä kaikki. Hätäinen tosiaan saa suolan lähtemään kaatamalla sienten päälle kiehuvaa vettä. Maltilla toimiva liottaa kylmällä vedellä, vaihtaa tunnin välein ja maistaa aina, olisiko suolaisuus jo vähitellen oikea.

Tämäkin osio kannattaa tehdä ajoissa.

Kokoaminen

Täydellisessä maailmassa kaupassa on Rosalan limppua pyöreinä pikkukiekkoina. Jos ei ole, voi leikata Maalahden limpusta kiekkoja tai sitten vain muotoilla päälliset siivun muotoon.

Limppu voidellaan, muotoillaan päälle porotartarista peite ja peitellään komeus sienisalaatilla. Leipäsiä voi olla useampi per syöjä.

Pitäisi olla jumalaisen hyvää.

Tämän ruoan alle otetaan snapsi ja ruoan kanssa nautitaan punaviiniä. Rouge de Carsin Suomi Finland 100 2015 on juhlaviinin virallinen nimi ja hinta on 14,96 euroa pullolta. Liikkeellä lienee kahta eri vuosikertaa (2014 ja 2015), joista 2015 on ehdottomasti parempi.

Syökää alkupalat sillä välin, kun perunat kiehuvat. Tosin täytyy muistaa, että Lapin puikulat ovat nopeita kypsymään, hieman hätäisiä luonteeltaan (ja siksikin sopivat UKK:n nimikkoruoaksi).

PÄÄRUOKA

Pääruoan kolme elementtiä ovat muusi, soosi ja kala. Kaikki on syytä ottaa huoneenlämpöön ajoissa, jopa tuntia ennen keittiöshow’ta. Tekisin ensin soosin, sitten muusin ja lopuksi kalan.

Korvasienimuhennos

Sienikastikkeisiin pätee yksi selkeä sääntö, joka usein unohdetaan: valmis soosi kannattaa tehdä ennen muita ruokia ja antaa sen seistä ”jäähtymässä” ruoanlaiton ajan. Maut nimittäin tiivistyvät. Tämä on kokemusperäinen havainto enkä tarjoa sen selitykseksi mitään tieteellistä teoriaa.

Marketista pitäisi löytyä ainakin Sauvon korvasienisäilykettä, jossa on sientä 110 grammaa. Se riittää oikein hyvin tähän ruokaan.

Valuta sienet lävikössä ja huuhdo kylmällä vedellä, että saat enimmät hiekat pois. Puristele käsin liiat nesteet pois.

Koosta riippuen ota 1–2 salottisipulia, putsaa ja pilko ne.

Ota suolatonta voita, sulata se kasarissa ja kuullota sipulia ja sieniä muutama minuuttia. Mausta suolalla ja pippurilla (varovasti), lisää noin 1 1/2 dl kermaa, keitä noin viisi minuuttia, sammuta liesi, laita kansi kasariin ja jätä olemaan omilleen.

Säilykesienistäkin tehty korvasienikastike on miellyttävän täyteläinen.
Säilykesienistäkin tehty korvasienikastike on miellyttävän täyteläinen. (Kuva Timo Ernamo)

Pottuvoi

Tämäkin on täysin makuasia, mutta ajatellaan näin.

Keitä reilu puoli kiloa kuorittuja puikulaperunoita kypsiksi. Kaada vesi pois ja haihduta vielä loppukin kosteus pois liedellä.

Survo perunat. Lisää noin puoli teelusikallista suolaa, suolatonta voita siivuina maksimissaan reilut 50 grammaa ja alkuun noin 1/2 desilitraa kermaa. Sekoita kunnolla, kuumenna hellalla koko ajan sekoittaen niin, että voi sulaa ja kermakin ”kiehahtaa”. Lisää kermaa tai voita tarvittaessa, mutta pidä kuitenkin muusi paksuna. Laita kansi kattilalle.

Paistettu kirjolohi

Kaksi palaa fileen paksusta kohdasta. Laita suolaa ja pippuria nahattomalle puolelle.

Kuumenna paistinpannulla tilkka öljyä ja pala suolatonta voita. Kun seos alkaa saada väriä, laita kalat pannulle nahkapuoli alaspäin.

Paista nahka miltei mustaksi, joka tapauksessa jäykäksi. Käännä kalat ja poista nahka ohuella lastalla. Mausta paljastunut pinta kevyesti suolalla ja pippurilla.

Huom. Nahan voi myös säästää, mutta tämä ohje on niille jotka syystä tai toisesta eivät nahkaa syö.

Kun arvelet, että toinen puoli on ruskistunut kunnolla, käännä kalat vielä kerran ja ruskista vielä toinenkin puoli. Lopputulos on kahden puolin rapsakka kalanpala, ei lainkaan paha. Menetelmä sopii erityisen hyvin rasvaisille lohikaloille. Siinä voi myös helposti päättää kalan kypsytysasteen.

Yksinkertaista, täyteläisen herkullista kuin klassisessa ravintola-annoksessa.
Yksinkertaista, täyteläisen herkullista kuin klassisessa ravintola-annoksessa. (Kuva Timo Ernamo)

Lopuksi

Muusi ei ehdi jäähtyä, mutta soosin voit kuumentaa. Samalla voit kätevästi tarkistaa suolan.

Sitten vain kokoat annokset haluamallasi tavalla. Maut ovat pehmeitä ja täyteläisiä, klassisen ravintola-annoksen tapaan.

Ja juomahan oli Blanc de Carsin Suomi Finland 2016, jolla hintaa on 12,49 euroa pullolta.

Jälkiruoat ja juomat

Tämän kannattaa olla helppoa eli vaniljajäätelö tarjotaan halutun kaavan mukaan lakkahillon kera. Sen jälkeen rauhoitutaan kahvin ja konjakin ääreen, mutta jätetään aika todennäköisesti se Urkin sikari väliin.

Eiköhän se nälkä lähde tuolla ja jos viinipullotkin juodaan kokonaan, olokin ole kuin Kekkosella konsanaan, muttei vielä aivan sentään eräiden seuralaisten tasolla vielä olla.

Hyvää Suomi Satasta! Luulisi tuolla lähtevän, ehkä toki vähän lapasestakin, mutta kerrankos sitä, vuosisadassa.

Kotigokki Timo Ernamo, itse teossa.
Kotigokki Timo Ernamo, itse teossa.

Kuka on Kotigokki?

Kirjoittaja Timo Ernamo on 59-vuotias vaari, joka on työskennellyt kirjankustantamoissa miltei 30 vuotta. Se on lähes yhtä kauan kuin hän on kirjoittanut ruoasta.

Entisen aktiiviliikkujan voi nähdä metsässä sienikorin kanssa tai vesistöjen äärellä virvelin ja jopa onkivehkeiden kanssa heilumassa, niin rannalla kuin veneessäkin.

Hän on syntyperäinen raumalainen, joka lähti Helsinkiin opiskelemaan 1977 ja jäi sille tielle. Nykyisin hän on Johnny Knigan toimituspäällikkö. Kniga on WSOY:n itsenäinen kustannusyksikkö.

Kommentoi Facebookissa