SINILEVÄ Alkukesän lämmin sää ja varhaisessa vaiheessa lämmennyt merivesi aikaisti sinilevähavaintoja Suomenlahden avomerialueilla. Tällä viikolla pintaleväesiintymien havainnot ovat lisääntyneet Suomenlahden rannikolla. Sisävesillä sinilevähavainnot ovat viime viikoista hieman lisääntyneet, mutta tilanne on alkukesälle tyypillisesti rauhallinen.
Pirkanmaalla yhdellä valtakunnallisen sinileväseurannan sisävesihavaintopaikoista on havaittu runsaasti sinilevää. Hieman sinilevää on havaittu 21:llä sisävesien havaintopaikalla Etelä- ja Keski-Suomessa. Valtakunnallisessa sinileväseurannassa on 244 aktiivista sisävesien havaintopaikkaa.
Rannikkoalueilla sinilevää on havaittu hieman enemmän kuin tyypillisesti alkukesällä. Sinilevää on havaittu valtakunnallisen sinileväseurannan 13 havaintopaikalla, joista runsaasti levää havaittiin neljässä ja hieman levää yhdeksässä havaintopaikassa. Sinilevää havaittiin lähinnä Kaakkois-, Etelä- ja Lounais-Suomen rannikolla. Valtakunnallisessa sinileväseurannassa on 62 aktiivista merialueiden havaintopaikkaa.
Suomenlahden avomerialueilla on viikonlopusta alkaen ollut ajankohtaan nähden huomattavan paljon sinilevää veteen sekoittuneena ja paikoitellen myös pinnassa. Tiistaista lähtien pintaleväesiintymiä on havaittu enenevässä määrin Suomenlahden rannikolla Porvoon ja Kotkan välisellä rannikkoalueella sekä useissa Uudenmaan alueen lahdelmissa. Selkämerellä, Saaristomerellä ja Ahvenanmerellä ei laajoja sinileväesiintymiä ole havaittu.
Suomenlahden avomerialueiden sinilevähavainnot ovat aiempiin vuosiin verrattuna aikaisemmassa. Alkukesän lämmin sää ja varhaisessa vaiheessa lämmennyt merivesi on ollut otollista sinilevän kehittymiselle. Viime viikkojen tuulista aiheutunut kumpuaminen Suomenlahden pohjoisosassa on tuonut viileämpää vettä Suomen rannikonpintakerrokseen, joten veden lämpötilat ovat ajankohdalle tyypillisellä tasolla.
Sinileväseuranta perustuu pintaveteen nousseiden sinileväesiintymien havainnointiin, ja sen tarkoitus on antaa yleiskuva sinilevätilanteesta eri vesistöissä. Seurantaan kuuluu yli 400 vakiohavaintopaikkaa eri puolilla maata sisävesillä ja rannikolla sekä saaristossa.
Avomerialueiden sinilevätilanteesta saadaan tietoa pääasiassa satelliittihavainnoista, mutta myös Rajavartiolaitokselta, merentutkimusalus Arandalta, Utön ilmakehän- ja merentutkimusaseman automaattisesta kuvantamislaitteesta sekä risteily- ja kauppalaivoilta MS Finnmaid ja MS Silja Serenade, joihin on asennettu Alg@line-mittauslaitteisto. Avomerialueiden osalta sinilevälauttojen ajelehtimisennusteita laaditaan yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen meripalveluiden kanssa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan sinileväesiintymät voivat aiheuttaa terveyshaittaa. Sinilevät tuottavat useita erilaisia yhdisteitä, jotka voivat aiheuttaa oireita. Osa sinilevistä voi tuottaa maksa- tai hermomyrkkyjä, mutta suuri osa uimareille aiheutuneista oireista saattaa johtua myös muista yhdisteistä.
Etenkin pienet lapset ja lemmikkieläimet tulee pitää poissa sinileväisestä vedestä. Sinileväistä vettä ei saa käyttää löyly-, pesu- tai kasteluvetenä. Myrkytysepäilyissä tulee hakeutua lääkäriin tai lemmikkieläin tulee viedä eläinlääkäriin. Myrkytystietokeskus antaa tarvittaessa lisäohjeita.
Uimarantojen sinilevätilannetta seuraavat kuntien terveydensuojeluviranomaiset. Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämässä Järvi-meriwikissä voit perustaa oman havaintopaikan ja tallentaa sille sinilevähavaintoja tai tehdä yksittäisiä havaintoja vesistöillä liikkuessa.
Vähäinen määrä sinilevää näyttää vedessä vihreiltä tai kellertäviltä hiukkasilta. Rannalle voi ajautua kapeita leväraitoja. Runsas määrä sinilevää muodostaa tyynellä ilmalla veteen vihertäviä tai kellertäviä levälauttoja ja sitä kasautuu rantaveteen. Keväällä vedessä saattaa esiintyä myös kellertävää havupuiden siitepölyä. Sinilevästä poiketen siitepölyä esiintyy veden pinnan lisäksi myös esimerkiksi laiturin tai pihakalusteiden päällä.
Sinilevämassa hajoaa tikulla kokeiltaessa hippusina veteen. Jos levä jää roikkumaan keppiin, kyseessä on jokin muu kuin sinilevä. Vesiastiassa sinilevät nousevat pintaan vihertävinä hippusina noin tunnin kuluessa.
Lue myös: Mistä tunnistaa hyvän kellunta- tai pelastusliivin? – Viisi vinkkiä asiantuntijalta
Kommentoi Facebookissa