Merimetsojen nopea leviäminen huolestuttaa – kalastusjärjestöt vaativat toimenpiteitä

Aikuinen merimetso syö noin puoli kiloa kalaa vuorokaudessa ja se saalistaa niitä kalalajeja, joita on helpoimmin saatavilla.

Aikuinen merimetso syö noin puoli kiloa kalaa vuorokaudessa ja se saalistaa niitä kalalajeja, joita on helpoimmin saatavilla. (Kuva Fotolia)

Pohjoismaiden urheilukalastusjärjestöt esittävät yhteistä strategiaa merimetsokannan säätelemiseksi.

LUONTO Merimetsojen määrän arvioidaan tällä hetkellä olevan Euroopan laajuisesti suurimmillaan 150 vuoteen. Niiden nopea leviäminen ja kannan kasvu ovat aiheuttaneet huolta ympäri Eurooppaa. Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Norjan urheilukalastusjärjestöt julkistivat yhteisen kantansa koskien merimetson alalajia Phalacrocorax carbo sinensistä.

Aikuinen merimetso syö noin puoli kiloa kalaa vuorokaudessa ja se saalistaa järjestöjen mukaan niitä kalalajeja, joita on helpoimmin saatavilla. Sillä voi olla paikallisesti suuri vaikutus kalakantoihin ja heikkojen kalakantojen elpymiseen. Tanskassa on esimerkkitapauksia, joissa suuret talvehtivat merimetsoparvet ovat voimakkaasti harventaneet lohikalakantoja useissa virtavesissä. Urheilukalastajat ovat huolissaan siitä, että sama toistuu muissa Pohjoismaissa.

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö SVK, Norjan Norges Jeger- og Fiskerforbund NJFF, Tanskan Danmarks Sportsfiskerforbund ja Ruotsin Sveriges Sportfiske- och Fiskevårdsförbund Sportfiskarna katsovat, että merimetson käyttäytymisestä ja elintavoista on olemassa jo riittävästi tietoa, ja että uusien tutkimusten sijaan on aika toimia.

Järjestöt vaativat Pohjoismaihin yhteistä merimetsostrategiaa ja painottavat, että yleisesti tavattava merimetso ei saa muodostaa uhkaa uhanalaisille tai harvinaisille kalalajeille. Merimetsoasioista vastuussa oleville viranomaisille tulee Pohjoismaissa antaa tehtäväksi seurata merimetson vaikutuksia kalakantoihin.

Jos selviä vaikutuksia heikkoihin tai uhanalaisiin kalakantoihin havaitaan, tulee merimetsokantaa rajoittaa aktiivisesti. Pääpaino tulee olla ylisuurten merimetsopopulaatioiden rajoittamisessa sekä merimetsokolonioiden leviämisen estämisessä uusille alueille, etenkin lohi-, taimen- ja siikapitoisiin virtavesiin.

Suomessa pesivien merimetsojen määrä on järjestöjen mukaan kasvanut erittäin voimakkaasti. Vaikka toistaiseksi ei ole todisteita merimetsokolonioiden aiheuttamista vahingoista uhanalaisille kalakannoille, voi kasvavien merimetsopopulaatioiden leviäminen merialueelta sisävesiin ja etenkin virtavesiin uhata myös Suomessa uhanalaisia ja vaarantuneita vaelluskalalakantoja.

Tanskassa tämä huolestuttava tilanne on jo toteutunut ja järjestöjen mukaan on vain ajan kysymys, milloin näin tapahtuu Suomessa. Merimetsokanta on heidän mukaansa Suomessa paikoin jo ylittänyt kestävän tason. Siksi Pohjoismaiden yhteinen strategia merimetsokannan säätelemiseksi tulisi laatia mahdollisimman pian.

Kommentoi Facebookissa