Maatalousyrittäjistä lähes puolet kokee väsymystä – stressiä vielä useampi

Stressiä koetaan eniten karjatiloilla ja nuoret kokevat stressiä vanhempia ikäryhmiä enemmän.

Stressiä koetaan eniten karjatiloilla ja nuoret kokevat stressiä vanhempia ikäryhmiä enemmän. (Kuva Fotolia)

Puolet vastaajista kokee työssään kuitenkin iloa ja innostusta ja on tyytyväisiä työhönsä.

TYÖHYVINVOINTI Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela teetti Suomen Gallup Elintarviketiedolla barometrin, jolla selvitettiin, millaiseksi maatalousyrittäjät kokevat tämänhetkisen työhyvinvointinsa. Tulosten mukaan maatalousyrittäjien kokema stressi ja psyykkiset oireet ovat melko yleisiä.

Stressiä koetaan eniten karjatiloilla ja nuoret kokevat stressiä vanhempia ikäryhmiä enemmän. Psyykkistä oireilua, kuten väsymystä tai voimattomuutta, koetaan eniten lypsykarjatiloilla. Väsymystä kokevat etenkin naiset.

– Tuloksista käy ilmi, että maatalousyrittäjien vaikea taloustilanne heijastuu myös jaksamiseen, sillä stressiä ja psyykkistä oireilua koetaan enemmän kuin aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, toteaa Melan hyvinvointitiimin vetäjä Pirjo Saari.

Vastaajilta kysyttiin, ovatko he viimeisen kuukauden aikana kokeneet pitkäkestoisesti muistin tai keskittymiskyvyn heikentymistä, masentuneisuutta, voimattomuutta, väsymystä tai uniongelmia. Noin neljäsosa kertoi kokeneensa näitä psyykkisiä oireita ja useimmin niitä oli koettu nautatiloilla. Lähes puolet vastaajista raportoi kokeneensa voimattomuutta tai väsymystä.

Eniten voimattomuutta ja väsymystä koettiin lypsykarjatiloilla. Psyykkisten oireiden kokeminen oli yleisempää naisilla ja isommilla tiloilla. Kyselyn mukaan vähintään kohtalaista stressiä koki kolme viidestä vastaajasta, neljäsosa vastaajista raportoi melko tai erittäin kovasta stressistä. Eniten stressiä koettiin maitokarja- ja nautakarjatiloilla sekä suuremmilla tiloilla. Ikäryhmittäin tarkasteltuna eniten stressiä kokivat alle 40-vuotiaat.

Puolet vastaajista ilmoitti olevansa joko melko tai erittäin tyytyväisiä työhönsä. Suunnilleen yhtä suuri osa ilmoitti kokevansa työssään innostusta ja työn iloa. Maatalousyrittäjien kokema ilo ja innostus työssä näyttää heikommalta verrattuna muihin ammattiryhmiin. Esimerkiksi kunta-alan työntekijöistä työn iloa kokee 78 prosenttia vastaajista.

– Työtyytyväisyyden on todettu olevan yhteydessä työkykyyn. Keinot, jotka parantavat työtyytyväisyyttä, edistävät myös työkykyä ja työssä jatkamista. Tämän vuoksi olisi tärkeää yrittää kaikin tavoin turvata ja edistää maatalousyrittäjien kokemaa työn mielekkyyttä, Saari painottaa.

Kaiken kaikkiaan barometrin antamat tulokset kertovat siitä, että maatalousyrittäjien työhyvinvointi on mennyt heikompaan suuntaan. Saari toteaa, että jos tuloksia vertaa esimerkiksi Työterveyslaitoksen vuonna 2016 julkaisemaan tutkimukseen verrattuna on heikennystä tapahtunut työtyytyväisyydessä. Lisäksi stressiä ja psyykkistä oireilua koetaan selvästi enemmän.

– Erilaisesta tutkimusmenetelmästä ja otannasta johtuen tulokset eivät suoraan ole vertailukelpoisia keskenään, mutta suuntaa-antavina niitä voidaan pitää. Voidaankin olettaa, että maatalousyrittäjien vaikea taloustilanne näkyy myös koetussa työhyvinvoinnissa.

Kysely toteutettiin nettikyselynä osana DataLaari-tutkimusta. Vastauksia kyselyyn saatiin yhteensä 807 kappaletta. Aineisto painotettiin vastaamaan vuoden 2016 suomenkielisten, yli viiden hehtaarin maatilojen rakennetta.

Kommentoi Facebookissa