LUONTO Kosteikkokasvien hyödyntämis- ja keruumahdollisuuksista on julkaistu laaja tietopaketti. Tarkastelussa on 21 kasvilajia, joista on koottu uutta tutkimus-, käyttö- ja keruutietoa hyödynnettäväksi esimerkiksi yritysten tuotekehityksessä ja keruutoiminnan suunnittelussa.
Bakteerit ovat yhä vastustuskykyisempiä antibiooteille ja ihmiset yhä herkistyneempiä lääkeaineille. Muun muassa näistä syistä perinteisesti käytettyjä luonnonkasveja tutkitaan yhä enemmän.
– Mesiangervo on Suomessa yritysten runsaimmin hyödyntämä kosteikkoyrtti. Uudet tutkimukset antavat tukea sen perinteiselle käytölle esimerkiksi erilaisten tulehdustilojen hoidossa. Myös vanhastaan kipulääkkeenä tunnettujen pajunkuorivalmisteiden on havaittu olevan tehokkaita ja eräitä kaupallisia tulehduskipulääkkeitä paremmin siedettyjä, kertoo tutkija Marika Laurila Luonnonvarakeskuksesta.
Tutuille kasveille on löytynyt myös lupaavia uusia käyttömahdollisuuksia. Esimerkiksi pajut vaikuttaisivat potentiaalisilta raaka-aineilta lampaiden sisäloisia torjuviin erikoisrehuihin, kihokeista voisi saada kudoskorjaukseen sopivaa ”liimaa” ja hillan lehdet voisivat tuoda helpotusta naisten vaihdevuosivaivoihin.
Monia kasveja kuten rätvänää, raatetta ja suomyrttiä käytetään Euroopassa muun muassa kosmetiikan raaka-aineina, mutta niitä ei hyödynnetä vielä Suomessa. Suopursu ja suomyrtti ovat lupaavia hyttyskarkotteiden raaka-aineita, joita jonkin verran jo käytetään tähän tarkoitukseen maailmalla. Monipuolinen rantakukka voisi sopia esimerkiksi ravinto- ja rehulisiin sekä kosmetiikkaan.
Kestävä keruu ja jokamiehenoikeuksien tuntemus on tärkeää luonnonkasvien hyödyntämisessä – myös näistä asioista on koottu tietoa julkaisuihin.
Oulun seudulla on kerätty suokasveja myyntiin Keski-Eurooppaan jo yli 40 vuotta. Taloudellisesti merkittävin kasvi on ollut pyöreälehtikihokki, myös suopursusta on tullut huomattava tulolähde moneen talouteen. Kihokin kasvaneeseen kysyntään ei ole pystytty täysin vastaamaan, minkä vuoksi lajin viljelymahdollisuuksien selvittämiseen on käynnistetty uusia tutkimuksia.
– Keruutoiminnan ongelmat liittyvät muun muassa raaka-aineen käsittelyyn kuten kylmä- ja kuivauslaitteiden tai tilojen puutteeseen sekä poimijapulaan, Laurila kertoo.
Tulevana kasvukautena Oulun 4H-yhdistys aikoo rekrytoida uusia kerääjiä naapurimaakunnista asti. Paikkatietoaineistojen avulla voidaan ohjata keruuta potentiaalisimmille alueille, mutta tarkempien karttojen tuottaminen vaatisi lisätutkimuksia. Myös uusia ostajatahoja on tarpeen kartoittaa.
- Kosteikkokasveista uusia elinkeinomahdollisuuksia -julkaisun löydät tästä
Lue myös: Puutarhojen salaista historiaa selvitetään – hulluruoho löytyi keskiajalta asti
Kommentoi Facebookissa