LUONTO Leuto ja vähäluminen alkutalvi oli lumijälkilaskentojen kannalta hankala. Kauden lopussa lunta saatiin vihdoin aivan eteläänkin, ja laskenta onnistuttiin tekemään viime vuoden tapaan lähes 700 riistakolmiolla. Suurin osa talvilaskentaan kuuluvan pienriistan kannoista on koko maan keskiarvojen valossa ennallaan, vaikka alueellisia muutoksia puoleen ja toiseen esiintyykin.
Metsäjäniskanta on laskennan mukaan valtakunnallisesti hieman alhaisempi kuin vuosi sitten. Rusakot ovat runsastuneet pääesiintymisalueellaan lounaassa. Oravakanta on edelleen alamaissa. Kärppä- ja lumikkokannat ovat keskimääräistä alhaisemmat ja noudattelevat myyräkantojen muutoksia. Kettukanta on lähes sama kuin vuosi sitten, vaikka alueellisia eroja löytyykin.
Lumijälkilaskentojen lopputulokseen vaikuttavat vahvasti myös itse laskennan tehokkuus, sääolot sekä saaliseläinten ja petojen keskinäiset suhteet. Muutokset edellisvuotisen laskennan tuloksiin ovat kiinnostavia, mutta erittäin tärkeää on tarkastella myös pidempiaikaisia suuntauksia, joista näkyy kunkin kannan kehityssuunta.
Kuluva vuosi on riistakolmioiden talvilaskennan 29. vuosi, peltokolmioilla laskenta oli järjestyksessä 19. Laskenta-aktiivisuus on kasvanut kiitettävästi, ja näinä kahtena talvena kolmioita on laskettu selvästi enemmän kuin monina aikaisempina talvina. Yleensä vähälumisilla Etelä- ja Länsi-Suomen viljelysalueilla peltokolmioidenkin laskenta onnistui, ja aineistoa saatiin 130 kolmiolta.
Edellisvuoden tapaan talvi oli tavanomaista lauhempi. Tammikuu oli vähäsateinen pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Tilanne muuttui helmikuun puolivälissä, jolloin lunta saatiin koko maahan. Vähälumiseksi jäi ainoastaan maan lounaisin kolkka.
Lumijälkilaskennassa lasketaan lumijälkien lukumäärä seuraavista lajeista: metsäjänis, rusakko, orava, kettu, kärppä, lumikko, minkki, näätä, saukko, ilves, villisika, valkohäntäpeura, hirvi, metsäpeura ja metsäkauris sekä eräät muut vähälukuiset lajit.
Lisäksi kirjataan näköhavainnot metsosta, teerestä, pyystä, riekosta, peltopyystä, fasaanista, kanahaukasta ja korpista. Metsäkanalintujen osalta varsinainen kannanseuranta perustuu loppukesän laskentaan samoilla riistakolmiolinjoilla, jolloin saadaan täsmällinen tieto lajien tiheydestä ja pesinnän onnistumisesta.
Talvesta 2015 lähtien laskijoilla on ollut mahdollisuus tallentaa laskentatulokset suoraan riistakolmiot.fi–sivustoon, jossa tulokset esitellään tarkemmin.
Kommentoi Facebookissa