METSÄSTYS Sunnuntaina alkava kanalinnustuskausi on tärkeä etenkin syrjäseuduille: Metsästäjät tuovat alueille peräti 180 työpaikkaa, selviää Metsähallituksen teettämässä tutkimuksessa.
Metsästyksen vaikutus on merkittävä, vaikka tänä syksynä kanalintulupia on myyty hieman viime vuotta vähemmän.
Heikon kanalintukannan vuoksi kausi on lyhyempi ja lupakiintiöt alhaiset. Metsäkanalintuja ovat pyy, teeri, metso ja riekko.
Metsästäjät ovat hankkineet valtion maille 85 000 vuorokausilupaa kanalintujen metsästykseen tälle syksylle. Vaikka lupamäärä voi kuulostaa suurelta, siinä on pientä laskua viime vuosiin nähden. Vielä neljä vuotta sitten – lintukantojen ollessa paremmat – Metsähallitus myi 131 000 vuorokausilupaa kanalintujen metsästykseen valtion metsästysmaille.
– Meillä kestävyys on kaikki kaikessa. Lupakiintiöt asetetaan vuosittain tuoreiden riistalaskentojen edellyttämälle tasolle. Silti valtion maille riittää kohtuullisesti lupia tänäkin vuonna innokkaimmille pyytäjille, ylitarkastaja Ahti Putaala Metsähallituksesta sanoo.
Vaikka suosituimmille alueille metsästysluvat voivat loppua pian myynnin alettua, edelleen on paljon alueita, joissa lintukannat ovat kohtuulliset ja joihin lupia on vielä jäljellä. Myytyjen lupavuorokausien määrä tulee vielä hieman nousemaan.
Vaikka metsästäjät liikkuvatkin tänä syksynä vähemmän, eränkävijöille myytävät luvat hyödyttävät monia elinkeinoja. Metsähallituksen metsästysalueiden merkitys alueiden talouteen oli viime vuonna 29 miljoonaa euroa.
– Metsästäjät tuovat työtä kauppoihin ja majoitusliikkeisiin, jotka sijaitsevat kohdemaakunnassa eli siellä, minne metsästäjät hankkivat Metsähallituksen luvan, erikoissuunnittelija Mikko Rautiainen sanoo.
Tänäkin syksynä metsästäjien tuoma hyöty vähittäiskauppoihin on toistasataa työpaikkaa, samoin majoitusliikkeisiin. Aluetalouslaskelmat perustuvat Metsähallituksen ja Helsingin yliopiston tutkimuksiin eränkävijöiden rahankäytöstä.
Kommentoi Facebookissa