MÄKIHYPPY Suomen Hiihtoliitto vahvisti keskiviikkona pestanneensa Mika Kojonkosken mäkihypyn ja yhdistetyn maajoukkueiden lajijohtajaksi. Tavoitteena on saada Suomen taso näissä perinnelajeissa uuteen nosteeseen.
Kojonkoski on erittäin menestynyt valmentaja. Hän saavutti Suomen ja Norjan maajoukkueiden päävalmentajana 2000-luvulla erittäin hyviä tuloksia.
Sitten vuonna 2012 Kojonkoski nimettiin Suomen Olympiakomitean uuden Huippu-urheiluyksikön johtajaksi. Rahaa paloi paljon ja tutkimuksia teetettiin isoilla rahoilla ilman, että niistä olisi saatu kunnon vastinetta. Tulokset jäivät vaatimattomiksi.
Vuonna 2016 Rio de Janeiron kesäolympialaisissa Mira Potkosen nyrkkeilypronssi jäi Suomen ainoaksi mitaliksi. Kojonkoski sai kaiken lokaryöpyn niskoilleen. Hänen masentunut olemuksensa YLE:n tv-haastattelussa kisojen päätöspäivänä tavallaan symbolisoi suomalaisen olympiaurheilun silloista surkeutta.
Syy ei ollut varsinaisesti Kojonkosken. Suomen olympiaurheilu oli 2000-luvulla ajautunut pysähtyneisyyden aikaan. Kojonkoski oli joutunut aloittamaan tulipalojen sammuttajana.
Kojonkoski korostikin, että parempaa menestystä olisi realistista odottaa vasta 2020-luvulla. Rion surkeuden keskellä sellaista puhetta ei haluttu kuunnella, kun rahaa oli jo palanut valtavia summia.
Pyeongchangin 2018 talviolympialaiset menivät Suomelta paremmin. Niiden kisojen jälkeen Kojonkoski päätti etsiä kuitenkin uusia haasteita ja siirtyi Kiinan mäkihypyn päävalmentajaksi.
Kiinan valmentajana Kojonkoski menestyi tulosten valossa, kun projekti piti aloittaa ihan nollasta. Hän ei kuitenkaan sopeutunut kiinalaiseen raakaan komentokulttuuriin ja sopimus irtisanottiin viime syksynä vain muutamaa kuukautta ennen Pekingin olympialaisia.
Nyt Kojonkoski palaa Suomeen. Haaste on erittäin kova, vaikka mäkihypyssä ja yhdistetyssä harrastajamäärät ovat kääntyneet pieneen nousuun. Mutta Kojonkosken kilpauran aktiivivuosista 1970- ja 80-luvuilta harrastajamäärissä ollaan todella kaukana.
Mäkihypyssä vain Antti Aalto, Niko Kytösaho, Julia Kykkänen ja Jenny Rautionaho kykenevät suomalaisista taistelemaan maailmancupin pisteistä. Yhdistetyssä Ilkka Herola voitti 2021 MM-hopeaa, mutta muuten maajoukkueen kokonaistaso on ollut kahden viime vuoden aikana laskussa.
Urheilun huippulahjakkuuksia hakeutuu mäkihypyn ja yhdistetyn pariin hyvin vähän. Edesmennyt valmentajalegenda Matti Pulli totesi kymmenisen vuotta sitten, ettei Matti Nykänen valitsisi mäkihyppyä lajikseen, jos eläisi lapsuuttaan nyt.
Nykänen totesi vahvasti juovuksissa Norjan televisiolle 2006, että Kojonkoski vie Norjan nuorilta urheilijoilta rahat, kun häneltä kysyttiin mielipidettä Kojonkoskesta ja tämän pestistä Norjan päävalmentajana. Tuo Nykäsen kommentti on tuonut Kojonkosken ylle kohtuutontakin pilkkaa.
Suomen mäkihypyn ja yhdistetyn nykytason valossa Kojonkosken kaltaisen ammattilaisen tulo lajiryhmäjohtajaksi on iso voitto. On kuitenkin epärealistinen ajatus, että Suomi voisi nykyisten harrastajamäärien valossa palata ainakaan mäkihypyn huippumaaksi.
Sveitsin tasoa voisi pitää Suomelle realistisena. Sveitsillä on hyvin vähän mäkihypyn harrastajia, mutta muutamat sveitsiläishuiput pystyvät taistelemaan maailman kärjessä. Tällainen asema on Suomelle realistinen varmasti Kojonkoskenkin mietteissä.
Teksti Otto Palojärvi
Kommentoi Facebookissa